Siipien kärkiväli
Pieni(–keskikokoinen), 25–40 mm. Nopsasiivistä kookkain. Naaraat yleensä koiraita hukan kookkaampia.
Siipien yläpinta
Ruskea, takasiiven takareuna ja kannus oranssit. Naarailla etusiivessä oranssi poikkivyö.
Siipien alapinta
Eri oranssin sävyjä. Taka- ja etusiivessä tummempi valkoreunainen poikkijuova. Siivet reunoilta kirkkaamman oranssit.
Elinympäristö
Hakamaat, joilla kasvaa puita ja pensaita.
Lentoaika
Elokuu. (Aloittaa lentokautensa myöhemmin kuin mikään muu päiväperhosistamme.)
Talvehtimismuoto
Muna (jonka sisällä kehittynyt toukka).
Toukan ravintokasvi
Oratuomi (Prunus spinosa) ja tuomi (P. padus).

Ruostenopsasiipi on harvinainen, vain Etelä-Suomessa tavattava, melko myöhäinen lentäjä. Ruostenopsasiiven erottaa muista samankaltaisista lajeista siipien alapinnan oranssin värityksen ja valkoreunaisen poikkivyön perusteella. Kuten kaikilla nopsasiivillä (kangasperhosta lukuun ottamatta), myös ruostenopsasiivellä on takasiiven ulkoreunassa pieni kannus. (Myös sinisiipiin kuuluvalla kannussinisiivellä on pieni kannus.) Siipien yläpuolta on vaikea tarkkailla, koska ruostenopsasiipi pitää levätessään melkein aina siipiään yhdessä.

Koiraat puolustavat puiden latvoissa tai mäkien päällä sijaitsevia reviirejään, joilla ne odottavat naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen tai pareittain isäntäkasvien uusille oksille.

Eldsnabbvinge

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art