Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho. Vesikasvi. Uposkasvi, heikosti pohjaan juurtunut – irtokeijuja, kukkiessaan pintaan kohoava. Rönsyllinen. Laajoja kasvustoja muodostava.
Korkeus
15–50 cm. Varsi hyvin lyhyt.
Kukka
Kasvi 2-kotinen (hede- ja emikukat eri yksilöissä, Suomessa vain emikasveja). Teriö säteittäinen, valkoinen; terälehtiä kolme, 15–25 mm pitkiä. Verholehtiä 3. Joutoheteitä 15–30. Emiö yhdislehtinen, 6-vartaloinen, 6-luottinen, luotit 2-jakoisia. Kukat yksittäin, kukkaperä lehtiä lyhyempi, litteä, reunoiltaan väkähampainen. Kukkii melko harvoin.
Lehdet
Ruusukkeena, ruodittomia, 15–40 cm pitkiä uposlehtiä. Lapa kapeansuikea–tasasoukka, jäykkä, hauras, sahalaitainen, hampaissa ylöspäin koukistunut piikki. Kukintoperän päässä 2 pientä ylälehteä.
Hedelmä
Kota. Hedelmiä ei kehity Suomessa.
Kasvupaikka
Ravinteikkaat, neutraalit pikkujärvet, isompien järvien suojaiset lahdet.
Kukinta
Heinä–elokuu.

Sahalehti kasvaa pääosin näkymättömissä veden alla pohjaan kiinnittyneenä. Kukkimisaikaan verso irtoaa ja nousee pintaan, jolloin lehtien kärjet ja kukinnot kohoavat vedenpinnan ylle. Kukista erittyvä raadonhaju houkuttelee pölyttäjiksi kärpäsiä ja ehkä joitakin perhosiakin. Kasvi kukkii melko harvoin, eikä siitä kaksikotiselle sahalehdelle iloa olekaan: kasvit tuottavat vain joko emi- tai hedekukkia, mutta siitepölyä tuottavia hedeyksilöitä ei maastamme ole tavattu. Hedelmiä ei näin ollen synny eikä siemenillä lisääntyminen ole mahdollista. Sahalehti lisääntyy kuitenkin tehokkaasti kasvullisestikin: kukkivaan ruusukkeeseen kehittyy lyhyitä rönsyjä, joiden kärkeen kehittyy loppukesästä pieniä, talvehtivia sivuruusukkeita. Seuraavana keväänä ruusukkeet jatkavat elämäänsä erillisinä yksilöinä rönsyjen lakastuttua. Kasvullisen lisääntymisen varassa elävän kasvin leviäminen on kuitenkin hyvin rajoittunutta. Ajelehtimaan lähteneet ruusukkeet tavoittavat sentään toisinaan uusia kasvupaikkoja.

Sahalehti kasvaa harvinaisena eri puolilla Suomea, pohjoisimpana Kittilässä. Suomen järvet Lappia myöten saivat tämän vaateliaan vesikasvin lajistoonsa myöhäisjääkautisella lämpökaudella noin 11.000 vuotta sitten. Tuolloin moni muukin kasvi kasvoi huomattavasti pohjoisempana kuin nykyisin. Pääosin lämpökauden lajisto on jo aika päiviä sitten hävinnyt, mutta sahalehti on sinnitellyt nykypäiviin matalissa järvissä. Länsi-Suomesta laji puuttuu kokonaan ja rannikon tuntumassa se kasvaa vain Perämeren suistossa ja parissa paikkaa Satakunnan rannikolla. Harvinaisen sahalehden varassa elää myös maamme harvinaisin sudenkorentolaji, viherukonkorento, joka ei muita kasveja kelpuuta munimispaikakseen. Oletettavasti piikkinen sahalehti suojelee haavoittuvaisia toukkia kaloilta ja muilta saalistajilta.

Vattenaloe

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art