Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho.
Korkeus

10–30 cm. Varsi tyvestä usein monihaarainen, siirottavasti tähtikarvainen, harmaanvihreä (joskus karvaton, vaaleanvihreä). Löyhästi mätästävä, tyvellä useita kukattomia ruusukkeita.
Kukka

Teriö säteittäinen, valkoinen, n. 1 cm leveä; terälehtiä 4, leveitä, 7–8 mm pitkiä. Verholehtiä 4. Heteitä 6, joista 4 pitkää ja 2 lyhyttä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu.
Lehdet

Tyviruusukkeena ja varrella kierteisesti. Ruusukelehdet ruodillisia, varsilehdet ruodittomia, ylimmät sepiviä. Lapa soikea, iso- ja terävähampainen, tähtikarvainen, varsilehdissä nuolityvinen.
Hedelmä

Monisiemeninen, usein käyrä, liereä, 2–3 cm pitkä, siirottava litu. Lituperä 0,6–1,2 cm pitkä, yläviisto.
Kasvupaikka

Tunturipaljakassa lumenviipymät, kosteat soramaat, valuvetiset kalliohyllyt, lähteiköt, puronvarret, jokirannat. Myös metsävyöhykkeessä.
Kukinta

Heinä–elokuu.

Tunturipitkäpalko viihtyy nimensä mukaisesti tunturien avoimissa lakiosissa, mutta veden äärellä myös koivu- ja havumetsävyöhykkeessä. Tunturikasvina tunturipitkäpalko on yleinen, joskin niukka. Enontekiön suurtuntureiden pienipiirteisessä maisemassa on eniten lajin suosimia kasvupaikkoja valuvesien kostuttamista pahdoista routamaiden lohkareikkoihin ja lumenviipymiin.

Tunturipitkäpalko menestyy sekä vähä- että runsaskalkkisella kasvualustalla, mutta karttaa kaikkein karuimpia paikkoja. Eteläisimmät tunturiesiintymät ovat Saariselän puronvarsien hyllyvillä sammalpinnoilla, eteläisimmillä yksittäistuntureilla ei ole lajille soveltuvia kosteita kasvupaikkoja. Harvinaisena lähteikkökasvina tunturipitkäpalko kasvaa Kuusamossa asti: Pudasjärven Nuukavaaralla ja Koillismaan rotkolaaksoissa.

Suojaisella lähteiköllä kasvava tunturipitkäpalko on kookas ja reheväkasvuinen, paljakalla kivenkolossa sinnittelevä lajitoveri jää huomattavasti vaatimattomamman näköiseksi. Kukkien ja hedelmien ominaisuudet eivät kuitenkaan vaihtele samassa määrin, minkä vuoksi niiden tuntomerkit ovatkin tunnistuksessa usein käyttökelpoisimpia. Tunturipitkäpalon varttuminen kukkivaksi voi tosin pohjoisen ankarissa oloissa kestää vuosikausia.

Kaukasianpitkäpalko

Arabis caucasica (Arabis alpina ssp. caucasica)

Tunturipitkäpalkoa kasvatetaan joskus kivikkopuutarhoissa ja maanpeittokasvina. Joskus sitä saatetaan myydä myös samannäköisen kaukasianpitkäpalon nimellä, mutta sekaannus ei ole kovin paha: vanhempien tietolähteiden mukaan kaukasianpitkäpalko on monimuotoiseen tunturipitkäpalkoon kuuluva alalaji, A. alpina ssp. caucasica, uudempien mukaan aivan oma laji, A. caucasica.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Fjälltrav

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art