Kasvumuoto ja korkeus

Harvapiikkinen pensas. 0,5–1,5 m.
Kukka

Iso, 4–5 cm leveä, säteittäinen, kehä 5-lukuinen. Erilliset terälehdet vaaleanpunaisia (harvoin valkoisia), lovikärkisiä. Heteitä ja erillisiä emilehtiä paljon. Emien vartalot karvaisia. Kukat yksittäin–kolmittain. Kukkaperä lyhyt, nystykarvainen.
Lehdet

Kierteisesti, korvakkeellisia, ruodillisia, päätöparisia. Lehdyköitä 5–7, pyöreähköjä, 1,2–3,5 cm pitkiä, toissahaisia, harmaanvihreitä, pehmeäkarvaisia ja hartsintuoksuisia. Lehdyköiden alapinta nystykarvainen.
Silmut

Kartiomaisia, pieniä, vihreitä–punertavanruskeita.
Hedelmä

Pallomainen, 1–1,5 cm pitkä, punainen, nystykarvainen kiulukka, jonka sisällä pähkylöitä.
Kasvupaikka

Kuivat, runsasravinteiset kivikkorinteet, laidunmaat ja metsänreunat.
Kukinta

Kesä–heinäkuu.

Iharuusu on pysty pensas, jonka suorat ja hennohkot piikit ovat versolla harvassa. Laji on yleislevinneisyydeltään läntinen ja mereinen ja sen levinneisyys Suomessa noudattelee melko tarkasti tammen luontaista levinneisyysaluetta.

Okaruusu

Rosa sherardii

Okaruusu on melko pitkähaarainen, 1–3 m korkea, luonnonvaraisena vain Ahvenanmaalla tavattava, rauhoitettu kalkinsuosija. Niinkuin nimestä voi päätellä, okaruusun piikit ovat vankkoja (suoria tai käyriä), pisimät lähes 2 cm. Lehdykät ovat toissahaisia. Kukat (vaalean–tumman)punaisia, yksittäin tai pienissä ryhmissä, kukkaperät 1–3 cm, nystykarvaisia. Verholehdistä yleensä osa liuskaisia. Kiulukat 1,5–2 cm, pitkähkönomaisia, voivat olla nystykarvaisia, pitkään säilyviä.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Ruusut ovat isokukkaisia, piikkisiä pensaita. Niiden lehdet ovat päätölehdykkäisiä. Varsinaiset hedelmät ovat pähkylöitä, jotka eivät kuitenkaan ole näkyvissä, vaan voimakkaasti laajentuneen kukkapohjuksen (‘ruusun marjan’) ympäröimiä. Muodostunutta kokonaisuutta nimitetään kiulukaksi, ja yleensä se ymmärretäänkin ruusun hedelmäksi.

Ruusulajeja erotetaan 100–250, rajaamisperusteista riippuen. Ne ovat levinneisyydeltään pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean ilmastovyöhykkeen kasveja. Ruusuja on viljelty hyvin pitkään, Kiinassa ja itäisen Välimeren alueella jo ainakin 4.000–5.000 vuotta. Suomessa luonnonvaraisia ruusulajeja on kymmenkunta.

Hartsros

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art