Muunnokset
Keltakarviainen (var. uva-crispa)
Nystykarviainen (var. sativum)
Kasvumuoto ja korkeus
Pensas. 0,5–1 m. Varsi piikikäs (nivelet tav. 3-piikkisiä).
Kukka
Kehä pieni, noin 1 cm halkaisijaltaan, säteittäinen, 5-lukuinen. Pienet terälehdet valkoisia. Verholehdet punertavia tai kellanvihreitä. Heteitä 5, yhdislehtinen emiö 2-lukuinen. Kukat lehtihangoissa 1–3 kukan ryhminä.
Lehdet
Kierteisesti. Melko pieniä, ruodillisia. Lapa syvään 3-liuskainen, hammaslaitainen, kalju tai karvainen, alta sinivihreä.
Silmut
Kapeansuippoja, teräväkärkisiä, silmusuomut kaljuja–reunoilta lyhytkarvaisia.
Hedelmä
Nahkeakuorinen, punainen, keltainen, vihertävä tai kalpean väritön, mehevä marja, joka on usein karvainen.
Kasvupaikka
Kalliomäet, metsänreunat, rannat. Yleensä aina viljelyjäänne tai -karkulainen.
Kukinta
Touko–kesäkuu.

Herukoiden suku (Ribes) käsittää noin 150 lajia pohjoisella pallonpuoliskolla ja Etelä-Amerikan vuoristoissa. Herukat ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta yksikotisia pensaita.

Karviainen ei kuulu Suomen alkuperäiseen kasvilajistoon, vaan on tulokaslaji Keski-Euroopasta. Luonnonkasvupaikoilla tavattavat karviaiset ovat aina viljelyjäänteitä tai lintujen levittämiä. Nimi tulee marjan karvaisuudesta. Tosin marjan karvaisuus sekä väri, koko ja muoto vaihtelevat hyvin paljon alalajin, muunnoksen tai lajikkeen mukaan. Karviaisen oksien nivelet ovat tavallisesti 3-piikkiset.

Karviaishärmä on karviaisen pahin uhka. Viljelyssä olevat lajikkeet ovat yleensä härmänkestäviä. Sen sijaan Keski-Euroopassa kasvava alkuperäinen karviainen on arka härmälle.

Krusbär

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art