Kasvumuoto ja korkeus

Paalujuurinen puu. 15–25 m (pisimmät yli 30 m).
Kukka

Pieni, kehätön. Hede- ja emikukat erikseen tai kukat 2-neuvoisia. Heteitä 2, heteiden ponnet sinipunaisen mustia, yhdislehtinen emiö 2-lukuinen. Kukinto runsaskukkainen kerrannaisterttu (kartiohuiskilo). Tuulipölytteinen. Kukkii, kun lehdet ovat vielä hyvin pieniä.
Lehdet

Vastakkaisia, ruodillisia, 15–30 cm pitkiä, päätölehdykällisesti parilehdykkäisiä, 9–15-lehdykkäisiä. Lehdykät 3–10 cm pitkiä, kapeanpuikeita–soikeita, pitkäsuippuisia ja hammaslaitaisia.
Silmut

Kärkisilmut kartiomaisia, suuria, mustia, nukkakarvaisia. Oksankärjissä silmut yleensä kolmen ryhmissä, sivusilmut pallomaisia.
Hedelmä

Kapea, pyöreäkärkinen, 3–4 cm pirkä, lenninsiivellinen, yksisiemeninen pähkylä. Pysyvät puussa vielä talvellakin.
Kasvupaikka

Lehdot, lehtokorvet. Myös viljely- ja koristepuu. Kalkinsuosija.
Kukinta

Toukokuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.
Uhanalaisuus

Silmälläpidettävä (myös maailmanlaajuisesti).

Saarnet ovat pohjoisen pallonpuoliskon puita. Tunnettujen lajien määrä on 65. Saarni on vaatelias jalopuu sekä maaperän että ilmaston suhteen. Suotuisissa oloissa se kasvaa suureksi puuksi ja elää vanhaksi. Saarni kukkii ennen lehtien puhkeamista. Lehdet puhkeavat usein vasta kesäkuussa. Versot ja lehdet kärsivät myöhäisistä keväthalloista. Syksyllä lehdet karisevat vihreinä ja aikaisin, usein jo syyskuussa. Lehdet muodostavat lahotessaan hyvää lehtimultaa. Talvella saarnen tunnistaa parhaiten sen ylöspäin suuntautuneista oksista ja keväällä himmeän tummista silmuista. Saarnen hedelmät pysyvät puussa pitkään ja leviävät laajoille alueille tuulen mukana seuraavana keväänä. Saarnen runko ja oksat ovat tuhkanharmaita, mistä kertoo sen lajinimi useilla kielillä (esim. englanniksi saarni on ash, jonka voi suomentaa myös tuhkaksi).

Saarnien puuaines on melkein yhtä kovaa kuin tammen, mutta sitkeämpää. Saarnilajeja käytetään maailmalla moneen tarkoitukseen mm. paneeleihin, huonekalupuuksi, jousipyssyihin, sähkökitaroihin (myös akustisiin kitaroihin) ja esim. baseballmailoihin (suomalaiset pesäpallomailat tehdään yleensä haapapuusta).

Ask

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art