Kasvumuoto
1-vuotinen (harvoin 2- tai monivuotinen) ruoho.
Korkeus
10–60 cm. Varsi yläosasta haarova.
Kukka
Teriö säteittäinen, vaaleankeltainen, alle 0,5 cm leveä; terälehtiä 4, n. 2 mm pitkiä. Verholehtiä 4, vähintään teriön mittaisia. Heteitä 6, joista 2 lyhyttä ja 4 pitkää. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu.
Lehdet
Kierteisesti, alimmat pitkäruotisia, ruoti siipipalteinen ja ripsireunainen, ylimmät lyhytruotisia, korvakkeellisia. Lapa pariliuskainen, liuskoja 2–8 paria, nyhä–sahalaitaisia, päätöliuska muita suurempi.
Hedelmä
Monisiemeninen litu, liereä, hieman käyrä (joskus lyhyt, luumunmuotoinen), 3–8 mm pitkä, lidun kärjessä lähes 1 mm pitkä ota. Lituperä n. 5 mm, siirottava.
Kasvupaikka
Järvien, jokien ja meren rannat, allikot, kosteat niityt, märät pellot, pientareet, ojat, pihat, puistot, joutomaat, kaatopaikat, ratapihat.
Kukinta
Kesä–elokuu.

Rantanenätti on kasvistomme alkuperäislajeja avoimilla joen- ja järvenrantasomerikoilla. Se kasvaa hyvin yleisenä koko maassa lukuun ottamatta Lapin pohjoisimpia kolkkia ja lounaissaaristoa, joissa se on niukanpuoleinen. Rantanenätti on kelpuuttanut kotipaikakseen luonnonkasvupaikkojen lisäksi monet ihmisen luomat ympäristöt ja kasvaa etenkin pelto-ojissa, kesannoilla ja joskus kosteilla pelloillakin rikkaruohona. Puutarhoissakin se on kiusallisen tavallinen ja muhevassa mullassa toisinaan hyvinkin kookas, runsaasti haarova ja tanakka. Kompostikasoilta ja muilta multavarastoilta laji leviää joskus uudisnurmikoille, joilla sen kasvustot voivat olla runsaita, joskin lyhytikäisiä.

Useimmiten rantanenätti on lyhytikäinen, yksivuotinen tai korkeintaan ylitalvinen. Kaksivuotiset kasvit voi tunnistaa kuihtuneen tyviruusukkeen jäänteistä, harvinaisilla monivuotisilla yksilöillä saattaa uuden kukkivan verson ohella havaita lakastuneen edellisvuoden verson. Rantanenätti muuntelee paitsi elinkierron, myös kukinta-ajan, ulkonäön ja kosteusvaatimusten suhteen. Kenties nämä muodot edustavat monimuotoisen lajin erilaisiin olosuhteisiin sopeutuneita kantoja.

Harvinaisen vesinenätin (R. amphibia) erottaa rantanenätistä helposti vesinenätin yläosan liuskoittumattomien varsilehtien perusteella. Melko yleisen rikkanenätin (R. sylvestris) erottaa lehtilavan päätöliuskan avulla, joka rikkanenätillä on muiden liuskojen kokoinen, rantanenätillä huomattavasti muita lehdyköitä suurempi. Muita eroja ovat rikkanenätin lehtien korvakkeettomuus, suuremmat kukat sekä tasasoukat, hieman kaarevat lidut. Lajit saattavat kasvaa yhdessä ihmisvaikutteisilla paikoilla, mutta rikkanenätti ei juuri koskaan leviä näiden ulkopuolelle. Rantanenätin pölyttäjinä toimivat pienet kukkakärpäset, jotka saattavat toimittaa siitepölyn joskus myös väärän lajin kukkiin: rantanenätti risteytyy toisinaan vesinenätin ja myös rikkanenätin kanssa. Risteytymien lehtien liuskaisuus on vanhempiensa väliltä.

Sumpkrasse

Taxonomi

Ordning

Familj

Tribus

Släkte

Art