Kasvumuoto

2-vuotinen ruoho.
Korkeus

30–150 cm. Varsi harmaa, huopakarvainen.
Kukka

Teriö lähes säteittäinen, 12–25 mm leveä, keltainen, yhdislehtinen, ratasmainen, lyhyttorvinen, 5-liuskainen. Verhiö 5-liuskainen, tiheäkarvainen. Heteitä 5, joista 2 pitkää ja 3 lyhyttä; pitkien heteiden palhot usein harvakarvaisia, lyhyiden valkokarvaisia. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto tähkämäinen, yleensä haaraton.
Lehdet

Ruusukkeena ja varrella kierteisesti. Tyvilehdet lyhytruotisia, varsilehdet johteisia. Lapa soikea–puikean pitkulainen, tylppäkärkinen, molemmin puolin tiheäkarvainen, ehyt- tai matalaan hammaslaitainen.
Hedelmä

Karvainen, n. 5 mm pitkä, laitaluomainen (laidasta avautuva) kota.
Kasvupaikka

Kedot, kuivat niityt, rinteet, kalliot, tienvarret, ratapenkereet, joutomaat.
Kukinta

Heinä–syyskuu.

Ukontulikukka kasvattaa ensimmäisenä kasvukautenaan kookkaan, tiheästi villakarvaisen lehtiruusukkeen. Toisena vuotenaan kasvi kurkottaa ylöspäin parhaimmillaan miehenmittaisen kukintovartensa. Kukin yksittäinen kukka on auki vain pari päivää, mutta koko pitkän kukinnon kukinta saattaa jatkua kuukausikaupalla. Kuollut varsi säilyy pystyssä talven tai parinkin yli.

Ukontulikukan suomenkielinen nimi saattaisi johtua liekinkeltaisista kukista, mutta sen alkuperä lienee konkreettisempi: entisaikaan pikeen, tervaan tai taliin kastettuja kukkavarsia käytettiin soihtuina. Tähän viittaa myös komealta kalskahtava antiikin aikainen nimi candela regia, ‘kuninkaan kynttilä’. Myöhemmin tulikukkia käytettiin myös lamppujen tai kynttilöiden sydäminä ja taulana tuluksia sytytettäessä. Tulikukkia koetettiin polttaa myös piipussa – lehtien röyhyttely tupakkana liittyi ilmeisesti usein yskän tai köhän hoitamiseen, sillä lajilla oli vankka maine etenkin erilaisten keuhkosairauksien parantajana. Laji näyttää olleen aikoinaan arvossaan tärkeänä ja monipuolisena rohdoskasvina: monet sen vanhoista toisintonimistä viitannevat kasvin hyvien ominaisuuksien suureen määrään, jopa suoranaiseen kaikkivoipaisuuteen parannuskeinona.

Tulikukkia löytyy usein vanhan asutuksen luota. Ukontulikukan sukulaisen tummatulikukan (V. nigrum) heteet ovat sinipunakarvaisia. Sen lehdet eivät jatku johteisena vartta pitkin, ja kasvi on yleisväritykseltään tummanvihreä. Ukontulikukka saattaa risteytyä tummatulikukan kanssa, tuloksena Verbascum nigrum x thapsus. Ukontulikukka on luonnonvaraisista tulikukistamme suurin tai ainakin suurimpiin kuuluva. Vielä sitäkin suurempi voi olla puutarhoissa tavattava jättitulikukka (V. olympicum).

→ Verbascum nigrum x thapsus (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Kungsljus

Taxonomi

Ordning

Familj

Tribus

Släkte

Art