Kasvumuoto

2- tai monivuotinen ruoho.
Korkeus

50–100 cm. Varsi ruskeanpunainen, tyveltä tähtikarvainen, ylhäältä harvakarvainen.
Kukka

Teriö lähes säteittäinen, 18–25 mm leveä, keltainen, harvoin valkoinen, yhdislehtinen, ratasmainen, lyhyttorvinen, 5-liuskainen. Verhiö 5-liuskainen. Heteitä 5, palhot violettikarvaisia. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto tähkämäinen, yleensä haaraton, joskus alaosasta haarova.
Lehdet

Ruusukkeena ja varrella kierteisesti. Tyvilehdet melko pitkäruotisia, ruoti siipipalteinen, ylimmät varsilehdet ruodittomia, mutta eivät johteisia. Lapa puikea, herttatyvinen, nyhälaitainen, päältä harvakarvainen, alta huopakarvainen.
Hedelmä

Ruskea, laitaluomainen (laidasta avautuva) kota.
Kasvupaikka

Niityt, töyräät, pientareet, tienvarret, joutomaat, metsänreunat, kalliomäet.
Kukinta

Heinä–syyskuu.

Tummatulikukka on selvä vanhan asutuksen ilmentäjälaji, jota ei tavata erämaissa, mutta ei se oikein viihdy uusilla asuntoalueillakaan. Tummatulikukka on muinaistulokas, joka lienee seurannut maatamme asuttaneita uudisasukkaita, ehkä jo rautakaudella. Esi-isämme ovat saattaneet levittää lajia uusille asuinsijoilleen myös tarkoituksella lääkekasviksi. Koristekäyttö lienee ollut kuitenkin sittemmin etusijalla: tummatulikukan metrin korkeuteen ulottuvat kukinnot ovat todella näyttäviä. Lämpimän vaaleankeltaisen teriön torvessa on pölyttäjien ohjaamiseksi ja houkuttelemiseksi viisi kastanjanruskeaa täplää ja heteiden violettikarvaiset palhot tuovat oman lisänsä kukkaan. Kukittuaan tummatulikukka kuolee, mutta kasvattaa sivusilmusta uuden verson juurakon kylkeen ja tällä tavoin monivuotisena säilyy melko tiheässäkin kasvillisuudessa. Saadessaan kukkia rauhassa tummatulikukka kylväytyy kasvupaikalleen todella runsaasti: siemeniä voi syntyä jopa 70.000! Jokainen voi edesauttaa tämän komean lajin säilymistä kasvistossamme jättämällä kukinnot poimimatta ja ihailemalla niitä kasvupaikallaan.

Tummatulikukka risteytyy ukontulikukan (V. thapsus) kanssa. Kasvit erottaa toisistaan mm. siitä, että ukontulikukalla varsilehdet ovat pitkälti johteisia ja palhot valkokarvaisia.

Rohtotulikukka

Verbascum phlomoides

Nykyisin eteläisen Suomen luonnossa voi tavata koristekasvipenkistä karanneena monia tulikukkalajeja ja niiden risteymiä. Kaksivuotinen rohtotulikukka on melko kookas, karvainen ja kukinnoltaan haaraton. Sen varsilehdet ovat johteettomia. Ja heteiden karvoituksessa voi tarkka(ilija) löytää selvän eron useimpiin muihin tulikukkiin: kahden alimman heteen palhot ovat kaljut (kolmen ylimmän keltakarvaiset).

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Mörkt kungsljus

Taxonomi

Ordning

Familj

Tribus

Släkte

Art