Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho. Juurakko vaakasuora, mukulamaisen turpea.
Korkeus

30–100 cm. Varsi haaraton, 4-särmäinen (särmät joskus kapealti siipipalteisia), kalju.
Kukka

Teriö vastakohtainen, vihreä, 7–10 mm pitkä, yhdislehtinen, 2-huulinen. Ylähuuli tumma, ruskeanpunainen, syvään 2-liuskainen; alahuuli 3-liuskainen, ylähuulta lyhyempi. Teriön torvi lyhyt, väljä. Verhiö säteittäinen, 5-liuskainen. Heteitä 5, joista 1 suomumaisen surkastunut ja 4 ponnellisia, ponnet keltaisia. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukinto pitkä, terttumainen viuhkosto.
Lehdet

Vastakkain (ristikkäisesti), ruodillisia. Lehtilapa puikea, tasa- tai herttatyvinen, teräväkärkinen, (tois)sahalaitainen, kalju, päältä kiiltävä.
Hedelmä

Suippo, n. 5 mm pitkä, tyveen saakka 2-liuskaisesti avautuva kota.
Kasvupaikka

Lehdot, rantametsät, metsänreunat, pensaikot, niityt, ojanvarret, joutomaat, puutarhat.
Kukinta

Heinä–elokuu.

Syyläjuuren nimi viittaa kasvin juurakon kyhmyiseen pintaan. Kasvi varastoi kyhmyihin vararavintoa, mutta ihminen on keksinyt käyttää niitä ihoon ilmestyneiden syylien, paiseiden ja paukamien hoitoon jo vuosisatoja sitten. Keskiajalla syyläjuurta käytettiin erityisesti risatautia eli skrofuloosia vastaan ja tästä johdettiin lopulta myös suvun tieteellinen nimi Scrophularia. Tämänkin kasvin kohdalla oli kysymys signatuuriopin soveltamisesta: koska kasvin juurakossa on turpeita niveliä, uskottiin että vastaavia nystermiä aiheuttavat vaivat voidaan hoitaa siitä tehdyllä rohdoksella.

Syyläjuuren kukat ovat vaatimattomia kooltaan ja väritykseltään, minkä vuoksi kasvi saattaa suuresta koostaan huolimatta jäädä helposti huomaamatta. Koko kasvia luonnehtii usein tummanpuhuva vihreys, ruskeus ja punertavuus: ainakin valoisilla paikoilla uudet lehdet saattavat olla liki kuparinkarvaisia, ja varren päähän ryhmittyneiden kukkien huomiota herättävin piirre on niiden ruskeahko ylähuuli. Kasvia pölyttävät ampiaiset, mikä ei ole aivan tavallista kasvimaailmassa. Ehkä ne löytävät syyläjuuren luokse sen lehtien pahan hajun ohjaamina.

Suomen luonnossa saattaa tavata muutamia muitakin syyläjuuria. Kevätsyyläjuuri (S. vernalis) on vanha koristekasvi, jonka varsi on nystykarvainen ja teriö keltainen. Kultasyyläjuuri (S. chrysantha) on kevätsyyläjuurta muistuttava koristekasvi, jonka kukinto on tiheämpi ja hampaat matalammat.

Flenört

Taxonomi

Ordning

Familj

Tribus

Släkte

Art