Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho. Pääjuurellinen.
Korkeus

10–40 cm. Varsi yleensä koheneva, särmikäs, kalju–harvakarvainen.
Kukka

Teriö vastakohtainen, keltainen, punakuvioinen, 10–16 mm pitkä, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet ja alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho). Verhiö 5-liuskainen. Heteitä 10, erillisiä. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto lehtihankainen, pitkäperäinen, mykerömäinen, 3–7-kukkainen sarja.
Lehdet

Kierteisesti, ruodittomia. Lapa 2-parinen, päätölehdykällinen. Lehdykät ehytlaitaisia; alemman parin lehdykät korvakemaisia, puikeita–suikeita, ylemmät lehdykät vastapuikeita–soikeita, yleensä tylppiä. Korvakkeet surkastuneita.
Hedelmä

Suora, kapea, liereä, ruskea, avautuva, siirottava palko.
Kasvupaikka

Niityt, laitumet, nurmikot, tienvarret, harjumetsät, merenrannat, satamat.
Kukinta

Kesä–elokuu.

Suomessa tavattavista maitelajeista keltamaite on levittäytynyt pohjoisimmaksi. Menestyksen salaisuus lienee ainakin osittain lukuisissa, erilaisiin kasvuympäristöihin sopeutuneissa muodoissa. Monimuotoisesta keltamaitteesta voidaan erottaa lukuisia muunnoksia, jotka ovat viime jääkauden jäljiltä vasta alkaneet kehittyä omaan suuntaansa. Suhteellisen lyhyessä ajassa niiden välille on ehtinyt kehittyä vähäisiä eroja mm. karvaisuudessa, lehdyköiden möyheydessä, kukkien muodossa ja koossa.

Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen merenrantaniityillä ja kedoilla kasvavat saaristokeltamaite (var. alandicus) ja kyyrykeltamaite (var. carnosus), Suomenlahden itä- ja pohjoisrannikolla puolestaan merikeltamaite (var. maritimus). Etelä-Suomen sisämaassa kasvaa valoisissa harjumetsissä oma muunnoksensa, harjukeltamaite (var. arenosus), Lounais-Suomen rannikolle ja sisämaahan on ammoin ihmisen mukana kotiutunut niittykeltamaite (var. corniculatus). Tulokkaina meillä on tavattu muitakin muunnoksia, kuten paikoin vakiintunut peltokeltamaite (var. sativus). Muutamille päiväperhoslajien toukille keltamaite on merkittävä ravintokasvi, niitä ovat ainakin kannussinisiipi ja hohtosinisiipi.

Hentomaite

Lotus tenuis

Lähinnä vilkkaasti liikennöidyissä satamissa ja varastopaikoilla saattaa tavata muitakin maitteita. Hentomaite muistuttaa suuresti keltamaitetta. Kukkia sarjoissa on vähemmän (2–4 kpl). Selvin lajien välinen ero lienee lehdyköissä, jotka hentomaitteella ovat suikeita ja suippokärkisiä.
Meillä Suomessa harvinaisena tavattava isomaite (L. pedunculatus) on onttovartinen, runsaskukkainen (5–12 kpl) ja sen verhiön liuskat kaartuvat nupussa ulospäin.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Käringtand

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art