Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 35–44 mm.
Siipien yläpinta
Valkoinen, etusiiven kärki harmaa (naaras) tai musta (koiras).
Siipien alapinta
Vaaleankeltaista, vihreää ja harmaata laikkuina.
Elinympäristö
Metsänreunat ja aukiot.
Lentoaika
Toukokuun alkupuolelta kesäkuun loppuun. Toinen (heinä–elokuinen) sukupolvi mahdollinen.
Talvehtimismuoto
Kotelo.
Toukan ravintokasvi
Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis), hiirenvirna (Vicia cracca) ja mahdollisesti myös muita hernekasveja (Fabaceae).

Kaaliperhosten heimossa (Pieridae) on Suomessa lajeja kolmesta eri alaheimosta. Viiri- eli virnaperhosista (Dismorphiinae) Suomessa esiintyy kaksi lajia, joista se tunnetumpi on virnaperhonen. Kaksi muuta kaaliperhosten alaheimoa ovat nimialaheimo kaaliperoset (Pierinae) sekä keltaperhoset (Coliadinae).

Etelä- ja Keski-Suomessa yleisesti ja Lapissa vain paikoitellen tavattavat virnaperhoset lepäävät yleensä siivet vastakkain, mistä syystä siipien yläpintaa on vaikea tutkia ottamatta perhosta kiinni. Pitkänomaiset ja pyöreäkärkiset siivet sekä hidas ja lepattava lentotapa ovat lajille tyypillisiä ominaisuuksia. Koiraat lentelevät ympäriinsä naaraita etsiessään. Naaraat munivat munat yksitellen toukan isäntäkasvien lehdille. Lajia on erittäin vaikeaa erottaa varmuudella lähisukulaisestaan, peltovirnaperhosesta.

Skoghvitvinge

Taksonomi

Orden

Familie

Slekt