Yleiskuvaus

Pieni kaarnapalan värinen lintu. Selkäpuoli ruskean, mustan ja valkean kirjava. Alapuoli valkea, lumivalkoisin kurkusta ja rinnasta. Nokka pitkähkö ja kaareva.
Koko

Pituus 12,5–14 cm, paino 7–10 g.
Pesä

Irtautuneen puunkuoren ja rungon välissä, puukiipijäpöntössä, rakennuksissa lautojen raossa, halkopinossa. Alusta tehty ohuista kuusenoksista, pesämalja rakennettu lahoista puunliuskoista, katajan kuoresta ja höyhenistä.
Pesiminen

Munii huhti–toukokuussa 3–8 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 14–15 vrk. Pesäpoikasaika 13–18 vrk. Voi tehdä toisen pesyeen.
Esiintyminen

Pesimälintuna vanhoissa kuusikoissa ja sekametsissä Etelä-Suomessa. Harvinaistuvana tavataan Etelä-Lappiin asti. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 150.000–250.000 paria.
Muutto

Osittaismuuttaja, muuttaa yöllä. Syysmuutto syys–lokakuussa, kevätmuutto maalis–huhtikuussa. Muuttajat talvehtivat Suomen lähialueilla, osa luultavasti Keski-Euroopassa asti. Suomessa talvehtijoita on noin puoli miljoonaa.
Ravinto

Selkärangattomat eläimet.
Ääni

Sirahtava ”sri”, laulu kirkas, lyhyt säe, joka sävyltään muistuttaa pajulinnun laulua. Puukipijän laulua saattaa kuulla jo alkukeväällä.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Puukiipijä on meillä Suomessa heimonsa ja sukunsa ainoa edustaja. Sen selkäpuoli on ruskean-, mustan- ja valkeankirjava. Koko alapuoli on valkoinen, kurkusta ja rinnasta hohtavan lumivalkoinen. Pyrstö on pitkä, suippokärkinen, tukevasulkainen ja tikkamaisesti muotoutunut. Koivet ovat ruskeankeltaiset. Pitkähkö ja kaareva nokka on tummanruskea, alanokka vaaleanpunertava. Silmän värikalvo on ruskea.

Puukiipijä kiipeilee ravinnonhaussa puiden runkoja kiertäen tyveltä rungon puoliväliin, jossa se heittäytyy sukeltavaan lentoon saavuttaakseen seuraavan puun tyven. Puukiipijä käyttää valkoista kurkkuaan heijastavana ”peilinä” kaarnankoloja tutkiessaan.

Trekryper

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt