Yleiskuvaus

Pienikokoinen rastas, jolla voimakas, kellanvalkea silmäkulmanjuova, ruosteenruskeat kupeet ja siivenalukset. Rinta, vatsa ja kupeet tumman pitkittäisviiruiset.
Koko

Pituus 19–23 cm, paino 49–79 g.
Pesä

Puussa tai maassa. Lajin pesäpaikkojen kirjo on laaja. Rakennettu kuivasta heinästä ja savesta, vuorattu ohuilla korsilla.
Pesiminen

Munii huhti–toukokuussa 3–8 munaa. Molemmat emot hautovat ja ruokkivat poikasia. Haudonta-aika 11–15 vrk, pesäpoikasaika 10–15 vrk. Pesimäkausi huhtikuusta elokuun alkuun. Pesyeitä 2.
Esiintyminen

Pesimälintuna erityyppisissä metsissä koko Suomessa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 1–1,5 miljoonaa paria.
Muutto

Yömuuttaja. Syysmuutto (elo–)syys–loka(–marras)kuussa, kevätmuutto (maalis–)huhti–toukokuussa. Talvehtii Länsi- ja Keski-Euroopassa sekä Välimeren maissa. Talvihavainnot Suomessa mahdollisia.
Ravinto

Selkärangattomat eläimet, marjat, siemenet.
Ääni

Lentoääni aavistuksen karhea, venytetty “tsiih”. Laulun peruskaavana 3–6 kirkasta ja kauas kuuluvaa alkutavua. Säe päättyy vaimeaan visertelyyn. Laulussa maantieteellistä vaihtelua eri puolilla Suomea (ns. ‘murrelaulaja’).
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu. Maailmanlajuiseti luokiteltu silmälläpidettäväksi.

Punakylkirastas on rastaistamme pienin. Sen selkäpuoli on yksivärisen ruskea ja rinta pitkittäisviiruinen (laulurastas on täplikäs). Punakylkirastaalla on selvä, kellanvalkea silmäkulmanjuova sekä ruosteenruskeat kupeet ja siivenalukset. Koivet ovat vaaleanruskeat. Nokka on mustanruskea ja alanokka keltatyvinen. Silmän värikalvo on tummanruskea.

Rødvingetrost

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt