Yleiskuvaus

Hyvin pieni puolisukeltajasorsa. Siipipeili tyvipuolelta vihreä, kärkipuolelta musta. Siipipeilin edessä ja takana kapea vaalea raita. Nokka siro.
Koko

Pituus 34–38 cm, siipien kärkiväli 53–59 cm, paino 270–330 g.
Pesä

Suojaisessa paikassa joskus kaukanakin vedestä. Vuorattu kuivilla heinillä ja untuvilla.
Pesiminen

Munii huhti–toukokuussa 7–11 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 21–27 vrk. Poikaset oppivat lentämään 6 viikon ikäisinä. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin nuorina, mutta pysyvät poikueena naaraan seurassa lentokyvyn saavuttamiseen asti.
Esiintyminen

Pesimälintuna koko maassa vesistöjen ja kosteikkojen tuntumassa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 200.000 paria.
Muutto

Pääosin yömuuttaja. Syysmuutto elo–syyskuussa, kevätmuutto huhti–toukokuussa. Talvehtii Länsi- ja Lounais-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Talvihavaintoja myös Suomesta.
Ravinto

Kasvinosat, selkärangattomat eläimet.
Ääni

Koiraan keväthuuto heleä ”krik”. Naaraan rääkätys sinisorsamainen, mutta hennompi.
Uhanalaisuus

Riistalintu. Muiden riistalintujen tapaan rauhoitettu metsästysajan ulkopuolella. Uhanalaisuusluokka: Elinvoimainen.

Tavi on sorsistamme pienin ja toiseksi yleisin (sinisorsan jälkeen). Juhlapukuisen tavikoiraan pää on kanelinruskea ja poskilla on leveä, taaksepäin kapeneva metallinvihreä, kapealti keltareunainen alue. Yläpuoli ja sivut ovat harmaat ja hartioihin muodostuu musta ja valkoinen pitkittäisjuova. Peräosassa on keltamusta laikku, joka linnun uidessa näkyy selvästi. Kauempaa nähtynä juhlapukuinen tavikoiras näyttää yksivärisen harmahtavalta ja tummapäiseltä. Koiras sulkii kesäkuun loppupuolella ja saa hyvin naarasmaisen peruspuvun. Peruspukuinen koiras on mahdollista määrittää kyynärsiiven etureunan yhtenäisestä harmaasta väristä.

Naaraspukuinen tavi (aikuinen naaras ja nuori lintu) muistuttaa heinätavinaarasta, mutta eroaa siitä tummemman yleisvärin, pienempitäpläisen kirjailun ja epäselvemmän silmäkulmanjuovan perusteella. Lisäksi naaraspukuisella tavilla on nokan tyvellä epäselvä vaaleanruskea täplä (heinätavilla täplä on selvä ja vaalea).

Tavin koivet ovat vihertävänharmaat, nokka harmaa ja silmän värikalvo tummanruskea. Tavin eloisa lento ja tiheä parvimuodostus antavat tavin liikkumisesta lähes kahlaajamaisen vaikutelman.

Krikkand

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt