Yleiskuvaus

Tuttu lintulautojen vakiovieras. Mustassa päässä vaalea poski. Keltaisen vatsan halkaisee musta juova. Selkä siniharmaan vihertävä.
Koko

Pituus 13,5–15 cm, paino 15–23 g.
Pesä

Kolossa tai pöntössä. Ei koverra koloa itse. Rakennettu sammalista, karvoista, villasta ja höyhenistä. Pesän koko riippuu kolon laajuudesta.
Pesiminen

Munii huhti–toukokuussa tavallisesti 6–12 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 12–15 vrk. Pesäpoikasaika 16–21 vrk. Uusintapesyeet (kesä–heinäkuussa) melko tavallisia.
Esiintyminen

Pesimälintuna koko maassa, Lapissa paikoittainen. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 1,5–2 miljoonaa paria.
Muutto

Pääosin paikkalintu, mutta osa kannasta muuttaa/vaeltaa. Vaellukset tapahtuvat päivällä joskus jopa satojen kilometrien päähän. Vaellukset keskittyvät syys–marraskuuhun ja paluuta tapahtuu huhtikuussa.
Ravinto

Siemenet, selkärangattomat eläimet. Ja ruokintapaikoilla talvisin tietysti tali.
Ääni

Tavallisin peippomainen ”tvink” tai rähisevä ”tsätsätsä”. Laulu ”titityy” tai lyhyempi ”tityy” monin muunnelmin. Talitianen kuuluu kevään ensimmäisiin laulajiin aloittaen laulun jo maaliskuun alkupuolella hankien vielä ollessa maassa.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Talitiainen on suurin, tunnetuin ja yleisin tiaislajimme ja talvisin yleisin vieras lintulaudoilla. Sen sinimustassa päässä on puhtaanvalkoiset posket ja keltaisella vatsapuolella on musta keskijuova (”kravatti”). Siivet ja pyrstö ovat harmaansiniset ja selkäpuoli on kellanvihreä. Siivellä on selvä valkoinen poikkijuova. Talitiaisen sukupuolet erottaa parhaiten vatsapuolen mustasta ”kravatista”; koiraalla se on leveämpi ja alavatsasta levenevä. Lisäksi koiraan pään musta väri on kiiltävämpi. Talitiaisen koivet ovat siniharmaat, nokka on musta ja silmän värikalvo tummanruskea.

Kjøttmeis

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt