Yleiskuvaus

Tasaisen ruskehtava ja vaatimattoman näköinen. Muistuttaa leppälintunaarasta, mutta on isokokoisempi. Pyrstö yhtenäisen punaruskea. Rinnassa harmaanruskeaa kirjailua.
Koko

Pituus 15–17 cm, paino 24–31 g.
Pesä

Yleensä maassa, hyvässä kätkössä. Suosii pesän sijoittamisessa nokkosta. Rakennusaineena korret, ruohon varret, kuivat lehdet, vuorauksena jouhet ja hienot heinät.
Pesiminen

Munii touko–kesäkuussa 3–6 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 13–14 vrk. Pesäpoikasaika 11–14 vrk.
Esiintyminen

Pesii tiheissä, nuorissa lehtimetsissä, peltojen metsäsaarekkeissa ja puistoissa Kainuun korkeudelle saakka. Levinneisyyden pohjoisosissa harvalukuinen. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 18.000–25.000 paria. Laji on runsastunut ja laajentanut esiintymisaluettaan.
Muutto

Yömuuttaja. Syysmuutto elo–syyskuussa, paluu touko(–kesä)kuussa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.
Ravinto

Selkärangattomat eläimet.
Ääni

Karhea maiskahdus ”dsrak”, varoitus korkea ”hiit”. Laulu voimakkaita vihellyksiä ja rätinöitä. Laulu on kovaääninen ja kuuluu hiljaisina kesäöinä kauas. Paras laulukausi on saapumisesta juhannuksen tienoille.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Satakieli on melko vaatimattoman näköinen, puvultaan tasaisen vaaleanruskehtava. Ainoa värikkäämpi yksityiskohta on kokonaan punaruskea pyrstö. Rinnassa on harmaanruskeaa täplitystä. Satakieli muistuttaa ulkonäöltään leppälintunaarasta, mutta on isokokoisempi ja tummempi. Kerttusista satakieli eroaa mm. pidempien koipien perusteella. Satakielen koivet ovat vaaleanruskeat, nokka on tummanruskea ja silmän värikalvo punaruskea.

Satakieli on Etelä-Karjalan maakuntalintu.

Nattergal

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt