Yleiskuvaus
Pienikokoinen sukeltajasorsa. Koiras hyvin vaalea. Naaras muistuttaa siroa telkkää, mutta kurkku ja kaulan yläosa ovat valkeat. Siipipeili musta.
Koko
Pituus 38–44 cm, siipien kärkiväli 56–69 cm, paino 450–650 g.
Pesä
Kolossa tai pöntössä.
Pesiminen
Munii toukokuussa 7–11 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 26–28 vrk. Poikasten lentokykyiseksi kehittymisen aika noin 10 viikkoa. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin nuorina, mutta pysyvät poikueena naaraan seurassa.
Esiintyminen
Pesii harvinaisena Pohjois-Suomen vesistöjen läheisyydessä. Kanta vahvin Sallassa ja Kuusamossa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 2.000–5.000 paria.
Muutto
Yömuuttaja. Syysmuutto loka–joulukuussa, kevätmuutto huhti–toukokuussa. Talvehtii Itämerellä, Länsi- ja Keski-Euroopassa. Pieniä määriä talvehtii Suomessa.
Ravinto
Kalat, selkärangattomat eläimet.
Ääni
Koiraan soidinhuuto kumea, kiihtyvä narina, päättyy nikottavaan ääneen.
Uhanalaisuus
Elinvoimainen, rauhoitettu.

Uivelon koko maailmankannasta lähes neljännes pesii Suomessa. Uivelo on koskeloista pienikokoisin, vain noin telkän kokoinen. Juhlapukuinen uivelokoiras on vaalein sorsalintumme, ja sitä voi erehtyä luulemaan uivaksi lokiksi. Mustaa on vain pienissä pyöreissä täplissä nokan tyvellä, juovissa niskassa ja selän keskustassa. Lentävä koiras näyttää tummemmalta kuin uiva, sillä mustissa siivissä on vain siiven tyviosassa valkoinen, kahden mustan pitkittäisjuovan halkoma laikku. Uivelonaaras muistuttaa telkkänaarasta, mutta on sirompi ja uivelolla on valkoinen poski, joka erottuu jyrkästi punaruskeasta päälaesta. Siipikuvio on samanlainen kuin koiraalla. Uivelon koivet ovat harmaat. Nokka on harmaa ja sen kynsi vaalea. Silmän värikalvo on punaruskea, mutta muuttuu iäkkäällä koiraalla helmenharmaaksi.

Lappfiskand

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt