Yleiskuvaus
Eloisa mustavalkopyrstöinen pikkulintu. Valkoisen pyrstön kärjessä on laaja musta T-kuvio. Siivet alta melko tummat, päältä mustat (koiras) tai tasaisen tummanruskeat (naaras).
Koko
Pituus 14–16 cm, paino 19–29 g.
Pesä
Kiviröykkiössä, kiviaidassa, rakennuksen kolossa, lautapinossa. Rakennettu löyhästi korsista, kuivista lehdistä ja sammalista. Vuorattu jouhilla, korsilla ja höyhenillä.
Pesiminen
Munii toukokuussa 3–8 munaa. Etupäässä naaras hautoo, haudonta-aika 11–16 vrk. Pesäpoikasaika 14–16 vrk, poikaset lentokykyisiä aika pian pesästä lähdön jälkeen.
Esiintyminen
Pesimälintuna avomailla koko maassa. Kanta on vahvin pohjoisessa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 50.000–100.000 paria. Kanta on taantunut.
Muutto
Yömuuttaja. Syysmuutto elo–syyskuussa, kevätmuutto huhti–toukokuussa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.
Ravinto
Selkärangattomat eläimet.
Ääni
Terävä ”hjii”, maiskuttava ”tsak”, jotka usein esitetään peräkkäin. Laulu nopea, kiihkeä viserrys, jossa rätiseviä ja kireitä aiheita.
Uhanalaisuus
Elinvoimainen, rauhoitettu.

Varpuslintujen suureen lahkoon kuuluvan kivitaskun kaikissa puvuissa hyviä lajituntomerkkejä ovat valkoisen pyrstön kärjessä oleva laaja musta T-kuvio, alta melko tummat ja päältä tasaisen tummanruskeat (naaras) tai mustat (koiras) siivet. Kesäpukuisen koiraan päälaki ja selkä ovat tuhkanharmaat, kurkku ja rinta vaalean ruosteenkeltaiset ja vatsa on valkoinen. Lisäksi poskilla on musta, nokan tyveltä alkava, taaksepäin levenevä laikku, ´rosvonaamio’.

Naaraspukuinen kivitasku (aikuinen naaras ja nuori lintu) on väritykseltään koirasta haaleampi; selkäpuoli, siiven peitinhöyhenet ja poski ovat ruskeat. Kivitaskun koivet ja nokka ovat mustat. Silmän värikalvo on tummanruskea.

Meikäläisten kivitaskujen lisäksi myös Pohjois-Kanadan ja Grönlannin linnut muuttavat Afrikkaan, ja pakostakin Atlantin poikki kuuluen lintumaailman todellisiin pitkänmatkan muuttajiin.

Steinskvett

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt