Yleiskuvaus
Typäkkä, pyöreäruumiinen, suhteellisen pienipäinen peltoympäristössä esiintyvä peltokanalintu. Pyrstön punaruskeat reunat näkyvät lennossa hyvin.
Koko
Pituus 28–32 cm, siipien kärkiväli 45–48 cm, paino 220–475 g.
Pesä
Naaraan tekemä syvennys, pesämateriaalia niukasti. Sijaitsee pensaikkoisessa maastossa tai pellonpientareella hyvässä kätkössä kasvillisuuden joukossa.
Pesiminen
Munii toukokuussa 10–30 munaa (keskimäärin 16). Vain naaras hautoo, haudonta-aika 23–26 vrk. Poikaset lentokykyisiä alle kahdessa viikossa.
Esiintyminen
Elinympäristönä viljelymaat. Parvilintu, mutta pesimäaikana pariskunnat elelevät suppeilla reviireillään. Esiintymisen painopiste eteläinen, tavataan Oulun korkeudelle asti. Kannaksi arvioitu 5.000–9.000 paria.
Muutto
Paikkalintu, mutta lajilla aika ajoin syksyisin muuton tapaista liikehdintää, jonka tarkoituksena lienee lajin esiintymisalueen laajentaminen.
Ravinto
Pienet selkärangattomat eläimet, kasvinosat ja siemenet.
Ääni
Lentoääni metallinen ”kri-kri-kri”.
Uhanalaisuus
Riistalintu. Muiden riistalintujen tapaan rauhoitettu metsästysajan ulkopuolella. Uhanalaisuusluokka: Silmälläpidettävä.

Peltopyy on sepelkyyhkyn kokoinen, palleromainen peltokanalintu. Sen posket ja kurkku ovat vaalean ruskeankeltaiset, rinta on siniharmaa ja koiraspeltopyyn vatsapuolella on hevosenkengän muotoinen tummanruskea kuvio. Peltopyyn selkäpuoli on harmaanruskea vaalein, ohuin viiruin. Hyvä tuntomerkki on punaruskea pyrstö, joka näkyy selvästi linnun lentäessä. Nuori peltopyy on väritykseltään aikuista lintua himmeämmän harmaanruskea ja sen kurkku ja posket ovat yksivärisen vaaleat. Vatsa on valkoinen, selkä- ja vatsapuolella on ohuita vaaleita juovia.

Peltopyy pesii aukeilla viljelymailla. Laji on hermostunut ja arka; painautuu maahan kätkeytyäkseen tai juoksee karkuun jo kaukaa. Peltopyy kärsii tehomaataloudesta ja avo-ojien vähyydestä sekä talvisten suojapaikkojen (ladot) vähentymisestä.

Rapphøne

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt