Yleiskuvaus

Suuri valkoinen vesilintu. Nuorena vaalean harmaa.
Koko

Pituus 1,4–1,6 m, siipien kärkiväli 2,2–2,4 m, paino 6,5–11,5 kg.
Pesä

Kuivalle maalle tai veteen rakennettu pesäkeko koostuu vesikasveista ja sammalista.
Pesiminen

Munii touko–kesäkuussa 4–6 munaa, joita naaras hautoo 35–42 vrk. (Koiras hautoo, kun naaras käy ruokailemassa.) Poikaset saavuttavat lentokyvyn 75–100 vrk:ssa (vrt. kyhmyjoutsen), itsenäistyvät non 1-vuotiaina ja saavuttavat sukukypsyyden 4–5-vuotiaina. Pesii yksittäispareina yleensä veden äärellä. Karkottaa reviiriltään välillä hyvin aggressiivisesti lajitovereitaan sekä muita vesilintuja.
Esiintyminen

Oli 1950-luvulla lähes sukupuuton partaalla Suomessa. Nykyisin pesii lähes koko maassa määrältään runsastuen johtuen lajin rauhoituksesta ja sen yhteydessä tehdystä valistustyöstä (Yrjö Kokko). Nykykannaksi arvioidaan yli 10.000 paria. Vuonna 2019 laulujoutsenien syyskannan lukumääräksi arvioitiin 100.000 yksilöä. (Syyskanta muodostuu pesivistä pareista, niiden poikasista, pesimättömistä esiaikuisista sekä Suomen läpi muuttavista yksilöistä.)
Muutto

Osa talvehtii Suomessa sulana pysyvissä vesissä. Talvehtivien määrä vaihtelee suuresti talven ankaruudesta riippuen. (Esim. 2015 laskennoissa Suomessa havaittiin noin 1300 talvehtivaa yksilöä, suurin osa Ahvenanmaalla, pohjoisimmat Kolarissa ja Muoniossa.) Muuttaa loka–marraskuussa Etelä-Ruotsiin, Tanskan salmiin ja Pohjanmeren ympäristöön, palaa takaisin maalis–huhtikuussa. On yksi varhaisimmista kevätmuuttajista.
Ravinto

Erilaiset vesikasvit kuten vitalajit, sorsimot ja järvikortteet. Vierailee nykyisin myös pelloilla ravinnonhaussa.
Ääni

Kuuluva trumpettimainen toitotus.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu koko maassa, myös Ahvenanmaalla.

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Se on suurikokoinen valkoinen vesilintu ja puolisukeltaja. Nokan keltainen alue on kiilamainen ja sieraimiin asti ulottuva, mikä on paras erottava tuntomerkki pikkujoutsenesta. Pyrstö on pyöreä ja lyhyt eikä kiilamainen kuten kyhmyjoutsenella. Nuori laulujoutsen on höyhenpuvultaan ruskeanharmaa, ja se saa aikuisen valkoisen puvun syntymän jälkeisen kesän osittaisessa sulkasadossa. Nuoren yksilön nokasta puuttuu myös keltainen väri (keltaiset alueet ovat vaaleita, osin punertavia). Laulujoutsen lentää lähes äänettömin siiveniskuin (vrt. kyhmyjoutsen).

Sangsvane

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt