Yleiskuvaus

Suuri valkoinen vesilintu. Nuorena vaalean harmaanruskea.
Koko

Pituus 1,4–1,6 m, siipien kärkiväli 2–2,4 m, paino 9–13 kg.
Pesä

Ruo’oista (joskus rakkolevistä) maalle tai kelluvaksi rakennettu suuri pesäkeko.
Pesiminen

Munii huhtikuun loppupuolelta alkaen 3–10 munaa (keskiarvo 5,8), haudonta-aika 35–38 vrk. Naaras hautoo. Poikaset lentokykyisiä 4,5 kuukauden (135 vrk) ikäisinä.
Esiintyminen

Meillä runsaimpana Lounais- ja Länsi-Suomen rannikkoseuduilla. Pesii veden läheisyydessä. Pesivänä ensimmäistä kertaa 1934 Ahvenanmaalla. (Lajia istutettiin Ahvenanmaalla puistolinnuiksi 30-luvun alussa.) Kanta on kasvanut viime vuosiin asti. Arvioitu parimäärä Suomessa 11.000–17.000.
Muutto

Talvehtii Suomessa, mutta osa kannasta muuttaa jäätilanteen mukaan Itämeren eteläosiin aina Tanskaan asti. Muuttaneet yksilöt palaavat takaisin maalis–huhtikuussa.
Ravinto

Vesi- ja rantakasvien osat.
Ääni

Lähes äänetön.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Kyhmyjoutsen on suuri valkoinen vesilintu. Sen pyrstö on melko pitkä ja kiilamainen, mikä erottaa sen muista valkoisista joutsenlajeistamme. Aikuinen kyhmyjoutsen on helppo erottaa nokan kyhmyisen muodon sekä oranssinpunaisen ja mustan värityksen perusteella. (Laulu- ja pikkujoutsenella nokan tyvi on keltainen ja kärki musta, kyhmyjoutsenella päinvastoin.) Aikuisen laulu- ja pikkujoutsenen nokat ovat väriltään keltamustia. Uidessaan kyhmyjoutsen pitää paksuhkoa kaulaa kaarevana ja siipiään hieman koholla. Sukupuolet ovat samanväriset. Koiraan nokan kyhmy on suurempi kuin naaraan. Nuoret yksilöt ovat ruskeampia/harmaampia kuin muiden valkoisten joutsenlajien nuoret yksilöt. Lisäksi nuoren kyhmyjoutsenen nokasta puuttuu oranssi väri, sen nokka on vaalean punertava ja musta. Nuori lintu saavuttaa aikuisen valkoisen puvun seuraavan kesän osittaisessa sulkasadossa. Kyhmyjoutsen on lähes äänetön, tavallisin ääni on puhiseva sihinä. (Lajin englanninkielinen nimi onkin mute swan eli mykkä joutsen.) Lennossa kuuluu lajille tyypillinen voimakas viuhuva siipiääni. Laulujoutsenen siipiääni on huomattavasti hiljaisempi.

Kyhmyjoutsen on meikäläisistä linnuista painavin. Kyhmyjoutsenen munat ovat kooltaan myös suurimmat, n. 15 cm pitkät. Lajin leviämistä laajemmalle Suomeen hidastaa poikasten pitkä lentokyvyttömyysaika.

Knoppsvane

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt