Yleiskuvaus
Noin varpusen kokoinen, sukunsa ainoa laji Suomessa. Koiras mustan- ja valkean-, naaras ruskean- ja valkeankirjava. Lennossa välkkyy siiven valkea takaosa, valkea yläperä ja pyrstön valkeat reunasulat. Nokka kartiomainen, tumma.
Koko
Pituus 17–19 cm, paino 29–40 g.
Pesä
Kalliohalkeamissa, kivien onkaloissa. Rakennettu sammalesta, jäkälästä ja turpeesta. Vuorauksena kuivia heiniä ja hieman höyheniä.
Pesiminen
Munii kesäkuussa 4–7 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 13 vrk. Pesäpoikasaika 10–11 vrk, poikaset lentokykyisiä 12–14 vrk:ssa.
Esiintyminen
Tunturi-Lapin pesimälintu. Tavataan joinakin keväinä jopa tuhatpäisinä, levottomina parvina Etelä-Suomen pelloilla maalis-huhtikuun taitteessa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 3.000–15.000 paria. Laji on taantunut.
Muutto
Pääosin päivämuuttaja, mutta muuttaa myös yöllä. Syysmuutto loka-marraskuussa, kevätmuutto maalis–huhtikuussa. Talvehtinee Etelä-Venäjällä, mahdollisesti myös Pohjanmeren rannoilla. Pieniä määriä tavataan myös Suomessa talvella.
Ravinto
Siemenet.
Ääni
Kilisevä ”kililili”, laulu heleä, voimakas, lyhyt säe.
Uhanalaisuus
Vaarantunut, rauhoitettu.

Pulmunen luokiteltiin aiemmin sirkkujen heimoon, mutta tarkempien DNA tutkimusten perusteella se on saanut oman heimonsa (johon siirrettiin myös lapinsirkku).

Pulmusen tuntomerkkejä kaikissa puvuissa ovat siipien suuret valkoiset tyvilaikut ja valkoinen vatsapuoli. Kesäpukuisen koiraan selkä, siivenkärjet ja pyrstön keskisulat ovat mustat, mutta muuten puku on puhtaan valkoinen. Naaran päässä on harmaata, selässä ruskeaa ja siipilaikku on pienempi. Talvipukuisen pulmusen kuvunseutu ja pää ovat ruosteenruskean sävyiset. Pulmusen koivet ovat mustat. Nokka on kesällä musta ja talvella tummakärkisesti ruskeankeltainen. Silmän värikalvo on ruskea.

Snøspurv

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt