Yleiskuvaus
Keskikokoinen pitkä- ja teräväsiipinen jalohaukka, pyrstö keskipitkä, tasakärkinen. Lento jäntevää, nopeaa ja taidokasta.
Koko
Pituus 29–35 cm, siipien kärkiväli 70–84 cm, paino 170–340 g.
Pesä
Vanhassa variksen pesässä.
Pesiminen
Munii toukokuun loppupuolelta alkaen 2–4 munaa. Pääasiassa naaras hautoo, haudonta-aika 28 vrk. Poikaset lentokykyisiä 28–34 vrk:ssa.
Esiintyminen
Yleinen pesimälintu maan eteläpuoliskossa, pohjoisempana paikoittainen. Esiintyy pesivänä korkeapuustoisessa metsässä (kulttuuri- ja rantabiotoopit), saalistusalueina erilaiset avoimet ympäristöt kuten rannat ja asutusalueet. Nykykannaksi arvioidaan 2.000–3.000 paria.
Muutto
Muuttaa trooppiseen Afrikkaan elokuun puolivälistä alkaen ja palaa huhti–toukokuussa. Muutto huomaamaton.
Ravinto
Syö hyönteisiä ja lintuja, jotkut yksilöt erikoistuneet nappaamaan pikkulintuja, mm. tervapääskyjä. Hyönteispyynnissä kesäiltaisin vielä myöhään hämärissä. Loppukesällä erikoistunut sudenkorentojen pyyntiin.
Ääni
Pesäpaikoilla kuuluu alinomaa käenpiikamainen kimitys.
Uhanalaisuus
Elinvoimainen, rauhoitettu.

Nuolihaukka on selkäpuolelta mustanharmaa, vatsapuoli on valkoinen levein pitkittäisjuovin ja alaperä on tiilenpunainen. Kurkku on valkoinen ja musta viiksijuova selkeä. Nuorelta linnulta puuttuu punainen alaperä ja selkä on tummanruskea. Vanhan nuolihaukan koivet ovat keltaiset, nuorella linnulla vaaleammat. Nokka on sinertävä, vahanahka on aikuisella keltainen ja nuorella linnulla sinertävä. Silmän värikalvo on tumma ja silmän ympärillä on keltainen silmärengas.

Nuolihaukan siivet ovat pitkät ja kapeat; lentokuvioltaan muistuttaa paljon tervapääskyä. Matkalento on nopeaa ja joutuisaa. Saalistaessaan nuolihaukka kehittää ja yhdistää nuolennopean vauhdin ja mestarillisen taituruuden. Nuolihaukka syöksyy siivet supussa saaliinsa kimppuun aina ylhäältä käsin.

Lerkefalk

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt