Yleiskuvaus
Viiruinen, usein näkyvällä paikalla istuva pikkulintu. Muistuttaa niittykirvistä, mutta alta vähemmän viiruinen, tyveltä vaaleanpunainen nokka tukevampi, takavarpaan kynsi lyhyt ja käyrä.
Koko
Pituus 14–16 cm, paino 19–25 g.
Pesä
Kuivalla paikalla varvikossa tai heinikossa. Rakennettu sammalista ja kuivista heinistä. Vuorattu jouhilla ja ohuilla korsilla.
Pesiminen
Munii toukokuussa 3–6 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 12–14 vrk. Pesäpoikasaika 10–14 vrk.
Esiintyminen
Suosii avoimia metsiä ja metsänreunoja. Suomen yleisimpiä pesimälintuja. Pesimäkannaksi arvioitu 2 miljoonaa paria. Laji on viime vuosina taantunut.
Muutto
Yö- ja päivämuuttaja. Syysmuutto elo–syyskuussa, paluu huhti–toukokuussa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.
Ravinto
Selkärangattomat eläimet.
Ääni
Lentoääni sirahtava ”bsrrii”, laulu muistuttaa hieman peipon laulua.
Uhanalaisuus
Elinvoimainen, rauhoitettu.

Metsäkirvinen on hieman tukevampi ja isompi kuin niittykirvinen. Metsäkirvinen on selkäpuolelta ruskeasävyinen (niittykirvinen on vihertävä) ja sen rinta on ruosteenkeltainen. Metsäkirvinen on kauttaaltaan viiruinen, mutta vähemmän kuin lapinkirvinen ja niittykirvinen. Hyvä lajituntomerkki on myös takavarpaan kynsi, joka on lyhyt ja muodoltaan käyrempi kuin niittykirvisellä. Metsäkirvisen koivet ovat ruskehtavan punertavat. Nokka on tummanruskea (alta vaaleampi) ja silmän värikalvo on tummanruskea.

Trepiplerke

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt