Yleiskuvaus

Keskikokoinen petolintu, jolla leveät siivet, lyhyt kaula ja lyhyehkö pyrstö, jonka pituus suurin piirtein siipien leveyden pituinen.
Koko

Pituus 46–58 cm, siipien kärkiväli 110–132 cm, paino 0,55–1 kg. Naaras kookkaampi.
Pesä

Yleisimmin havupuussa jonkin verran latvan alapuolella. Rakennettu risuista, vuorattu poronjäkälillä ja sammalilla ja koristeltu lehvin. Käyttää muiden petolintujen, variksen, jopa oravan vanhoja pesiä, joita parantelee. Sama pesä voi olla käytössä vuosia.
Pesiminen

Munii huhtikuun loppupuolella 2–6 munaa. Molemmat emot hautovat. Haudonta-aika 34–35 vrk. Poikaset lentokykyisiä 40–42 vrk:ssa.
Esiintyminen

Pesimälintuna Metsä-Lapin rajoille asti. Viihtyy suurten metsäalueiden ja asutuksen rajavyöhykkeessä. Suomen pesimäkannaksi arvioidaan noin 3.000 paria.
Muutto

Syysmuutto alkaa elokuussa ja päämuutto tapahtuu syys–lokakuun vaihteessa. Paluu keväällä maaliskuun alusta alkaen, päämuutto huhtikuun loppupuolella. Joinakin vuosina talvehtii meilläkin (hyvät myyrävuodet). Talvehtii Afrikassa (alalaji vulpinus) ja Euroopassa (alalaji buteo).
Ravinto

Pikkunisäkkäät, käärmeet, sammakot, linnun poikaset sekä vähäisessä määrin hyönteiset, madot yms.
Ääni

Kauas kuuluva naukuna tavallisin.
Uhanalaisuus

Vaarantunut, rauhoitettu.

Hiirihaukan siivet ovat leveät ja pyöreäkärkiset. Hiirihaukka pitää kaarrellessaan siipien levyistä pyrstöä levitettynä, siivet ovat loivassa V-asennossa ja liidossa ne ovat lähes vaakatasossa. Matkalennossa hiirihaukka lyö tavallisesti 4–5 siiveniskua, joiden jälkeen liitää siivet vaakatasossa tai hieman ylös suunnattuna (vrt. mehiläishaukka).

Suomessa hiirihaukasta tavataan kahta alalajia: lännenhiirihaukka buteo ja idänhiirihaukka (vulpinus). Pääosa on alalajia vulpinus, joka on nimilajia vaaleampi ja jonka ruosteenruskean pyrstön tummat juovat ovat vaaleita juovia kapeammat. Nimilaji esiintyy pesivänä ainakin Ahvenanmaalla. Sen yksilöt ovat raskastekoisia, tummanruskeita ja pyrstön tummat juovat ovat vaaleita leveämpiä. Hiirihaukan koivet ovat keltaiset, nokka sinisävyinen, vahanahka keltainen ja silmän värikalvo vaihtelee kellanruskeasta tummanruskeaan.

Hiirihaukka saalistaa joko tähystyspaikalla istuen tai risteillen saalistusalueen yläpuolella. Se saattaa joskus lekutella lyhytaikaisesti (vrt. piekana).

Musvåk

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt