Kasvumuoto

Yksikotinen, monivuotinen vesi/rantakasvi, talvehtimisversot mukulamaiset.
Korkeus

20–80 cm. Varsi ainakin yläosasta särmikäs.
Kukka

Säteittäinen. Kehä erillislehtinen. Terälehtiä 3, valkoisia, sinipunatyvisiä, 10–15 mm pitkiä. Verholehtiä 3, terälehtiä selkeästi lyhyempiä, 4–5 mm. Kukinnon alaosissa emikukkia, joissa useita päärynänmuotoisia emilehtiä. Kukinnon yläosissa hedekukkia, joissa useita heteitä. Heteiden ponnet tumman purppuranpunaisia. Keskimmäisissä kukissa usein lukuisten heteiden lisäksi joitakin emejä. Kukat tertussa kolmen kukan kiehkuroina.
Lehdet

Useimmat lehdet ilmalehtiä, mutta osa kellus- ja uposlehtiä. Ruoti pitkä. Ilmalehtien lapa nuolimainen, jopa 15 cm pitkä, tyviliuskat lähes kärkiliuskan kokoisia, kelluslehtien lapa pyöristyneempi, jopa soikean herttamainen. Lehtilapojen laidat ehyet. Uposlehdet nauhamaisia, pyöreäkärkisiä, syvän veden kasvissa jopa metrin mittaisia.
Hedelmä

Pähkylä, halkaisija 4–5 mm.
Kasvupaikka

Matalassa vedessä järvien, jokien ja murtovesilahtien savipohjalla tai märillä rannoilla ja uposkasvina virtaavassa vedessä.
Kukinta

Heinä–elokuu.

Pystykeiholehti kehittää syvässä vedessä kasvaessaan vain uposlehtiä, eikä pysty kukkimaan. Kukinta onnistuu parhaiten, jos kasvi on juurtunut alle 50 cm:n syvyyteen. Kasvin hedelmät pysyvät pitkään kelluvina, joten laji voi levitä virtaavien vesien mukana. Hedelmiä ei kuitenkaan aina kehity.

Pystykeiholehden tieteellisen suku- ja myös lajinimen perus tarkoittaa nuolta ja viittaa tietenkin kasvin nuolityvisiin lehtiin. Kasvi talvehtii juurimukuloiden avulla ja ainakin Kiinassa keiholehden sukulaisen juuria on kerätty ravinnoksi.

Kelluskeiholehti & Sirppikeiholehti

Sagittaria natans & Sagittaria x lunata

Toinen meillä tavattava keiholehtilaji on kelluskeiholehti. Niin kuin nimestä voi päätellä, sen lehdet ovat kelluvia, ei pystyjä. Lehden lavassa on vain lyhyet tyviliuskat tai tyviliuskoja ei ole ollenkaan. Kukistakin eroja löytyy, pystykeiholehden kukkien ponnet ovat tumman purppuranpunaisia, kelluskeiholehdellä heteiden ponnet ovat keltaisia. Kelluskeiholehti on levinneisyydeltään itäisempi ja pohjoisempi.
Pysty- ja kelluskeiholehden risteymä, Sagittaria x lunata (S. natans x sagittifolia) tunnetaan nimellä sirppikeiholehti. Sen kukilla heteiden ponnet ovat vaalean (kirjavan) sinipunaisia. Risteymä ei tuota hedelmiä, mutta lisääntyy kasvullisesti.

→ Kelluskeiholehden levinneisyyskartta

→ Sirppikeiholehden levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Pilblad

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt