Kasvumuoto ja korkeus
Kaksikotinen pensas. 2–6 m.
Kukka
Hede- ja emikukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot nuokkuvia, karvaisia, 3–4 cm pitkiä. Norkot perättömiä–lyhytperäisiä. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu mustakärkinen. Hedenorkot kirkkaan keltaisia, heteitä 2, palhot kaljuja. Eminorkot vaalean vihreitä, emiö pitkävartaloinen.
Lehdet
Kierteisesti, lyhytruotisia, korvakkeellisia. Korvakkeet pitkiä, kapeansuikeita, voivat puuttua. Lehtilapa kapeansuikea (8–14 × 0,5–1,5 cm), suippotyvinen ja -kärkinen, ehyt–nystylaitainen, päältä kalju–harvaan karvainen, kiiltävä, tummanvihreä, alta silkkikarvainen, vaaleanvihreä, korkosuoninen, suonipareja 20–30, laita alaskiertynyt.
Silmut
Kierteisesti. Silmusuomut yhdyskasvuisia, 2–6 mm pitkiä, kaljuja.
Hedelmä
2-liuskaisesti avautuva valkonukkainen kota, sisällä paljon kapeita, teräväkärkisiä ja lenninhaivenisia siemeniä.
Kasvupaikka
Viljelypensas, joskus villiintynyt teiden varsille, pellon reunoille.
Kukinta
Huhti–toukokuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.

Pajut ovat usein aika vaikeasti tunnistettavia, varsinkin kun monet pajulajit risteytyvät keskenään. Koripaju on kuitenkin melko helppo tunnistaa kapeista ja suhteellisen pitkistä lehdistään. Muita meillä tavattavia kapealehtisiä pajulajeja (tai alalajeja) ovat (1) kaitasiropaju (kapealehtipaju, S. repens ssp. rosmarinifolia, siropajun alalaji), jotkut (2) salavalajikkeet (S. euxina spp.), (3) huurrepaju (S. daphnoides ssp. acutifolia, härmäpajun alalaji) ja vielä (4) vakkapaju (S. x mollissima), joka on koripajun ja jokipajun risteymä.

Koripaju on viljelypaju, joka saattaa karkailla luontoon. Muita punonta- ja esim. aidantekotarkoituksiin ja myös hakkeeksi viljeltäviä pajulajeja ovat mm. punapaju (S. purpurea), härmäpaju (S. daphnoides ssp. daphnoides), korallisalava (S. x rubens, synonyymi S. alba var. chermesina), vannepaju (S. gmelinii, syn. S. dasyclados), siperianpaju (S. schwerenii, myös ruskopajuksi nimitetty) ja vielä jo mainittu huurrepaju.

Koripajun risteymiä: (1) koripajun ja jokipajun (S. triandra) risteymä tunnetaan nimellä vakkapaju (S. x mollissima); (2) koripajun ja raidan (S. caprea) nimellä mesipaju (S. x smithiana); (3) koripajun ja tuhkapajun (S. cinerea) nimellä vannepaju (S. x dasyclados), vannepajuihin kuuluu myös vesipaju (Salix ’Aquatica’).

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt