Yleiskuvaus

Hömötiaista muistuttava, melko paksuniskainen tiaislaji. Päälaen ”baskeri” kiiltävänmusta, (hömötiaisella himmeämpi), pientä mustaa kurkkulappua lukuun ottamatta naama valkoinen. Selkäpuoli harmaa, alapuoli vaaleanharmaa,
Koko

Pituus 12–13 cm, paino 11–12 g.
Pesä

Kolossa tai pöntössä lehti- ja sekametsissä. Pesämateriaalina sammal, karvat, villat. Pesii myös puistoissa.
Pesiminen

Munii touko(–kesä)kuussa yleensä 7–9 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika n. 13–15 vrk. Pesäpoikasaika 17–18 vrk. Poikaset pysyvät melko pitkään emojen seurassa. Vain yksi pesye vuodessa.
Esiintyminen

Pesimälintuna suurimmassa osassa Eurooppaa. Virossa ja Etelä-Ruotsissa melko yleinen. Suomessa tavataan vuosittain, mutta pesii vain harvoin.
Muutto

Yksiavioinen paikkalintu.
Ravinto

Kesällä hyönteiset ja selkärangattomat eläimet. Talvella siemenet ja marjat. Kerää talvivarastoja ja vierailee lintulaudoilla.
Ääni

Peruslaulu melko yksitoikkoinen, esim. ”klip, klip, klip”. Kutsuääni äkkinäinen, vaihteleva ”pi-tssjä” (jota on kuvattu muistuttavan huonosti lausuttua pizzatilausta) tai ”tsjärr” tai ”ptsiä-de-de-de-de”.

Viitatiainen on hömötiaisen kokoinen (tai hiukan solakampi) ja sitä hyvin paljon muistuttava, melko isopäinen ja paksuniskainen tiainen. Sen siivet, selkäpuoli ja pyrstö ovat ruskehtavan harmaita ja vatsapuoli harmahtava–lähes valkoinen. Pyrstön kärki lovipäisempi kuin hömötiaisella ja viitatiaisella ei näy siiven vaaleaa siipipaneelia, joka hömötiaisella näkyy selvästi. Päälakikalotti on kiiltävänmusta (nuorella linnulla himmeä) ja pieni leukalappu (pienempi kuin hömötiaisella) on musta. Nokka on lyhyt ja musta, jalat siniharmaat. Varmin tapa erottaa hömötiaisesta on kuitenkin ääni.

Viitatiaista on toisinaan (ei usein) nähty Suomessa vaelluksilla melko runsaastikin, esim. syksyllä 2010 havaintoja tehtiin 166.

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt