Kasvumuoto

Monivuotinen, talvivihreä (hyvissä olosuhteissa), mattomaisia kasvustoja muodostava ruoho.
Korkeus

2–5 cm (pituus 10–50 cm). Varsi rento, nivelistä juurehtiva, kalju, usein punertava.
Kukka

Teriö vastakohtainen, huulimainen, 8–15 mm pitkä, yhdislehtinen, 2-huulinen, kannuksellinen (kannus lyhyt, n. 3 mm), vaaleanvioletti, ylähuuli tummajuovainen, 2-liuskainen, alahuuli 3-liuskainen, keltatäpläinen. Verhiö 5-liuskainen, liuskat kapeita. Heteitä 4. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukat yksittäin lehtihangoissa. Kukkaperä noin 2 cm.
Lehdet

Alhaalla vastakkain, ylempänä enimmäkseen kierteisesti, pitkäruotisia. Lapa 1–2 cm, munuaismainen, kourasuoninen, matalaan 5(–7)-liuskaisesti sormihalkoinen, kalju, usein alapinnalta punertava.
Hedelmä

Verhiötä pienempi, 4 mm pitkä, pallomainen, kärjestä avautuva kota.
Kasvupaikka

Kivimuurit, lastausalueet, joutomaat, ratapihat, puutarhat. Koristekasvi.
Kukinta

Heinä–elo(–loka)kuu.

Keski-Euroopasta kotoisin olevaa kilkkaruohoa eli rauniokilkkaa pidetään meillä koristekasvina, joka erityisesti viihtyy kulttuurimaiden puolivarjoisilla kivikoilla, esim. hautausmailla. Sieltä parhaimmillaan mattomaisia kasvustoja muodostava kilkkaruoho voi karata kiviaidan taakse, mutta ei kuitenkaan kovin kauaksi. Kukintovaiheessa kukkavarret kurottuvat kohti valoa, niin kuin kasvit yleensäkin, mutta kukkimisen jälkeen kukkavarret kääntyvät valosta poispäin ja kypsyttävät hedelmät varjossa. Kilkkaruoho saattaa kukkia myöhään syksyllä aina lumentuloon saakka.

Taksonomi

Orden

Familie

Tribus

Slekt