Syötävyys
*** – erinomainen ruokasieni
Näköislajit
kevätkantosieni (kuvat 13-15), myrkkynääpikkä
Lakki
3–7 cm leveä, nuorena kupera, myöhemmin laakeneva, usein hieman keskuskohoumallinen, voimakkaasti kosteusmuuntuva, kuivuessaan keskustasta lähtien vaaleneva, reunoilta läpisäteinen, sileä, tahmea. Väri kosteana kellanruskea, kuivana rusehtavankeltainen. Koivunkantosienen lakin kosteusmuuntuvuus on hyvin silmiinpistävää, lakin keskusta-alueen ”aurinko” erottuu jyrkästi reunojen tummanruskeasta väristä. Heltat melko tiheässä, tasatyviset tai hiukan johteiset, nuorena vaaleat, myöhemmin itiöpölyn kanelinruskeaksi värjäämät.
Jalka
4–10 cm pitkä, tasapaksu, solakka (0,3–1 cm), usein käyrä, sitkeä, renkaallinen, vaaleanruskea, tyvipuolelta tummempi. Kalvomaisen vaalean ja ulkonevan renkaan alapuolelta tiheään ruskeasuomuinen. Rengas tummenee ja heikkenee ajan myötä.
Malto
Vaaleaa, ohutta, jalassa sitkeää ja ruskehtavaa, lakissa kiinteää ja vaaleampaa.
Itiöpölyn väri
Ruosteenruskea.
Maku
Mieto, miellyttävä.
Haju
Heikko, aromaattinen, mausteinen, miellyttävä.
Kasvupaikka
Lehti- ja sekametsät, puistot, pihat. Lahoavilla lehtipuilla, usein koivujen kannoilla, joskus myös havupuilla. Itiöemät yhteenkasvaneina kimppuina. Lahottaja. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
Satoaika
Touko–lokakuu.
Säilöntä
Kuivaus, pakastus. Voidaan säilöä monin tavoin. Vain lakit käytetään.

Koivunkantosieni kasvaa yleisenä lehti- ja sekametsissä, puistoissa ja pihoilla koko Suomessa paljakka-alueita lukuun ottamatta. Sitä on löydetty koivun seurasta jopa tunturikoivikoista. Koivunkantosieni on erinomainen ruokasieni, joka sopii erityisen hyvin keittoihin. Sitä jopa viljellään ruokasieneksi Japanissa ja Saksassa. Vain lakit käytetään, sillä jalat ovat hyvin sitkeitä. Parhaiten koivunkantosieni säilyy kuivattuna.

Koivunkantosienen saattaa sekoittaa tappavan myrkylliseen myrkkynääpikkään (Galerina marginata). Koivunkantosieni kasvaa yleensä lehtipuun, erityisesti koivun lahokannoilla, myrkkynääpikkä havupuiden kannoilla. Myrkkynääpikkä on hennompi, epäselvemmin kosteusmuuntuva ja tuoksu heikosti tunkkaisen jauhoinen. Myös myrkkynääpikän jalassa on hento rengas, mutta jalka renkaan alapuolella on valkean silkkisäikeinen, kun taas koivunkantosienellä ruskeasuomuinen.

Kevätkantosieni

Kuehneromyces lignicola

Koivunkantosieni muistuttaa myrkkynääpikän lisäksi myös kevätkantosientä. Kevätkantosieni ei ole myrkyllinen, mutta on koivunkantosientä hennompi ja syötäväksi kelpaamaton. Se kasvaa toukokuusta lähtien lahoilla havu- ja lehtipuilla sekä lastukoissa. Kevätkantosienen jalka on tummanruskea ja suomuton ja rengas on heikko.

Taksonomi

Orden

Familie

Slekt