Syötävyys
††† – tappavan myrkyllinen
Näköislajit
koivunkantosieni, kevätkantosieni
Lakki
1–5 cm leveä, nuorena puolipallomainen, vanhetessaan laakenee, keskuskohoumallinen, kosteusmuuntuva, reuna läpisäteinen. Kosteana kuultavan tummanruskea, kuivana vaalean kellanruskea (toffeen värinen). Usein kosteusmuuntuvat sienet ovat jotakin tältä väliltä, joten niissä voi olla sekä tummemman että vaaleamman ruskean alueita. Heltat tiheässä, tasatyviset, vaaleanruskeat.
Jalka
2–7 cm pitkä, hento, tasapaksu (0,2–0,5 cm). Pohjaväri ruskea, varsinkin tyveltä, renkaan alapuolelta, vaaleiden silkkisäikeiden kirjoma. Jalassa nuorella itiöemällä ohut rengas, joka kuitenkin kuihtuu nopeasti ja liimautuu kiinni jalkaan. Tyvi tummenee kosketeltaessa.
Malto
Vaaleanruskehtavaa, ohutta.
Itiöpölyn väri
Ruosteenruskea.
Maku
Mieto, jauhomainen.
Haju
Heikko, tunkkaisen jauhomainen.
Kasvupaikka
Havu- ja lehtimetsät, enimmäkseen havupuiden kannoilla, metsänpohjalla hautautuneella puuaineksella, hakkuuaukeat, puistot, puutarhat, pururadat, lastukot. Lahottaja. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
Satoaika
Syys–marraskuu.

Myrkkynääpikkä kasvaa yleisenä koko Suomessa paljakka-alueita lukuun ottamatta erityisesti kuusen ja muiden havupuiden – harvoin lehtipuiden – kannoilla tai lahopuulla. Myrkkynääpiköitä voi löytää niin puistoista, puutarhoista, pururadoilta kuin hakkuuaukioiltakin, mutta yleensä vasta myöhään syksyllä, syyskuusta marraskuulle. Erityisesti lastukasoissa se voi muodostaa laajoja kasvustoja.

Myrkkynääpikkä on hyvin myrkyllinen. Sen vaikuttava solumyrkky on amanitiini, joka vaikuttaa maksaan, suolistoon ja munuaisin. Myrkytysoireita ovat pahoinvointi, oksentelu, maha- ja suolistovaivat ja vesiripuli.

Myrkkynääpikän saattaa sekoittaa herkulliseen ja syötävään koivunkantosieneen (Kuehneromyces mutabilis) sekä kevätkantosieneen (Kuehneromyces lignicola). Koivunkantosieni kasvaa yleensä lehtipuun lahokannoilla, se on tukevampi ja ennen kaikkea kookkaampi, selvemmin kosteusmuuntuva ja tuoksultaan miellyttävän mausteinen. Myös koivunkantosienen jalassa on selvä rengas, jalka renkaan alapuolella on ruskeasuomuinen, kun se myrkkynääpikällä on valkean silkkisäikeinen. Kevätkantosieni on syötäväksi kelpaamaton, mutta ei kuitenkaan myrkyllinen.

Taksonomi

Orden

Familie

Slekt