Syötävyys
** – hyvä ruokasieni, Ruokaviraston suosittelema
Näköislajit
lampaankääpä, rusko-orakas, typäskääpä
Lakki
5–15 cm leveä, nuorena kupera, vanhemmiten laakeneva, joskus hieman suppilomainen, epäsäännöllisen muotoinen, mutkareunainen, reunoilta pitkään sisäänkiertynyt, sileä tai hieman kumpareinen, kuiva. Nuorena kermanvalkoinen, myöhemmin roosansävyinen tai vaalean kellanruskea. Piikit melko lyhyet (4–6 mm), johteiset, lakkia vaaleammat, helposti katkeavat. Nuorella sienellä piikit mitättömät tai lyhyet, vanhalla piikit tiheässä, eripituiset ja leviävät jalan yläreunaan asti.
Jalka
Tanakka, tukeva, 3–7 cm pitkä, 1–3 cm paksu, sileä tai yläosasta hieman rosoinen, valkoinen tai lakinvärinen.
Malto
Valkoista, ruskettuu hieman vaurioituneista kohdista, lakissa pehmeää ja haurasta, helposti lohkeavaa tai murenevaa, jalassa kiinteämpää.
Itiöpölyn väri
Valkoinen.
Maku
Mieto, nuorissa itiöemissä hieman kirpeä, mutta kirpeys häviää ruuaksi valmistettaessa.
Haju
Miellyttävä, heikko.
Kasvupaikka
Tuoreet ja lehtomaiset kuusikot, vanhat havumetsät, hakamaat, ruohikkoiset puistot. Karikkeen lahottaja, ehkä myös havu- ja lehtipuiden juurisieni. Koko Suomi.
Satoaika
Elo–lokakuu.
Säilöntä
Kuivaus, pakastus, mausteliemi.

Vaaleaorakas kasvaa koko maassa. Se on etelässä yleisempi kuin pohjoisessa. Sitä löytää parhaiten paksusammaleisista vanhoista kuusikoista tiheinä ryhminä tai kaarina. Itiöemät voivat kasvaa niin lähekkäin, että läheisten itiöemien lakit kasvavat toisiinsa kiinni. Vaaleaorakas on parhaimmillaan nuorena, jolloin se soveltuu hyvin myös kuivattavaksi. Nuoret lakit ovat mietoja, mutta vanhemmat itiöemät ovat usein karvaita. Vaaleaorakas on kypsennettävä hyvin, jotta liika kitkeryys häviää.

Vaaleaorakkaan saattaa sekoittaa lampaankääpään (Albatrellus ovinus) sekä rusko-orakkaaseen (H. rufescens coll.) Lampaankääpä on valkoisempi ja sillä on piikkien sijasta lakin alapinnalla pillit. Rusko-orakkaan erottaa vaaleaorakkaasta oranssinruskean yleisvärinsä avulla. Rusko-orakkaat ovat myös pienikokoisempia ja piikistö kiinnittyy jalkaan kolotyvisesti. Rusko-orakkaita tunnetaan nykyisin ainakin kuusi lajia. Ne kaikki ovat ruokasieniä.

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt