Yleiskuvaus

Harmaan, mustan, ruskean ja ruosteenkeltaisen kirjava, teräväsiipinen, yöaktiivinen lintu. Havaitaan usein surisevan soidinäänen perusteella. Hyönteisjahdissa lento äänetöntä, kevyttä ja äkillisesti heittelehtivää.
Koko

Pituus 24–28 cm, siipien kärkiväli 52–59 cm, paino 56–85 g.
Pesä

Matala syvennys paljaalla maalla, ei pesäaineksia.
Pesiminen

Munii touko–kesäkuussa 2-3 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 16–18 vrk. Poikaset lentokykyisiä 14–30 vrk:ssa. Toinen pesye mahdollinen, ei kuitenkaan yleinen.
Esiintyminen

Pesimälintuna harvapuisilla mäntykankailla ja kallioalueilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 6.000–9.000 paria.
Muutto

Yömuuttaja. Syysmuutto elo–lokakuussa, paluu touko(–kesä)kuussa. Talvehtii Itä- ja Etelä-Afrikassa.
Ravinto

Yöperhoset ja muutkin melko isokokoiset lennossa siepatut hyönteiset.
Ääni

Soidinääni hyrisevä, rukinääntä muistuttava, yksinkertainen ja usein kauan, jopa tunteja kestävä. Läiskyttää lennossa siipiään.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu koko maassa.

Kehrääjä on rastaan kokoinen, pitkäpyrstöinen, pitkä- ja teräväsiipinen yölintu, meillä heimonsa ainoa edustaja. Höyhenpuvultaan kehrääjä on kauttaaltaan harmaan, mustan, ruskean ja ruosteenkeltaisen kirjava. Koiraalla on siipien kärjessä ja pyrstön reunoilla valkoiset täplät, jotka puuttuvat naaraalta. Kehrääjän silmät ovat hyvin suuret. Pienet jalat eivät näy lainkaan höyhenpeitteen alta. Kehrääjän mustanruskea nokka on mitättömän pieni, mutta nokan avautuessa paljastuu hämmästyttävän laaja kita, jota reunustaa nokanpielen tankeat sukaset. Varpaat ovat ruskeat ja silmän värikalvo tummanruskea.

Kehrääjä luottaa suojaväriinsä päivisin ja on lähes näkymätön nukkuessaan vaakasuoralla oksalla, kaatuneella rungolla tai maassa. Kylminä öinä kehrääjä saattaa horrostaa.

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt