Kasvumuoto

1 (joskus moni)-vuotinen ruoho. Maavarrellinen.
Korkeus

15–30 cm. Yleensä monivartinen, varsia 1–6, varret kohenevia–pystyjä.
Kukka

Teriö säteittäinen, 5–15 mm leveä, 5-lukuinen. Kehälehdet terälehtimäisiä, syvään lanttopäisiä, vaaleanpunaisia–valkoisia, punasuonisia. Heteitä 5, luotit vaaleanpunaisia. Kukat pitkäperäisiä, 5–15-kukkaisena viuhkona.
Lehdet

Aluslehdet ruusukkeena, pitkäruotisia, lapa leveänpuikea–soikea, 2–4 cm pitkä, suippotyvinen, 3–5-suoninen. Varressa yksi vastakkainen, ruoditon lehtipari, lehdet leveänsuikeita. Kaikki lehdet ehytlaitaisia, jonkin verran möyheitä.
Hedelmä

Leveän munamainen kota, pituus 2,5–3,5 mm. Verholehdet kodan mittaisia. Siemeniä 1–3, niissä elaiosomi (mm. muurahaisia houkutteleva ravintolisäke).
Kasvupaikka

Varjoisat pihapiirit, lehtomaiset puistot.
Kukinta

Kesä–syyskuu.

Alaskankleitonia on meillä Suomessa puutarhakasvi ja -karkulainen, joka puutarhasta karattuaan saattaa pitkäänkin pysyä samalla paikalla. Kleitonian nimi kunnioittaa John Claytonia (1693–1773), joka oli yksi Amerikan ensimmäisiä kasvitieteilijöitä. Alaskankleitonia on tiettävästi kotoisin Siperiasta, josta se on levinnyt Alaskaan ja sieltä etelään aina Pohjois-Kaliforniaan saakka. Eurooppaan (Britanniaan) laji tuotiin 1700-luvulla.

Alaskankleitonian kukka on kaksineuvoinen ja ns. aikaisheteinen eli heteiden siitepöly vapautuu ennen kuin emiön luotti on kypsynyt, ja tällä tavalla kasvi vähentää itsepölytyksen riskiä. (Vastakkainen tapa on aikaiseminen.)

Salaattikleitonia

Claytonia perfoliata (Montia perfoliata)

Kleitonia-lajeja tunnetaan noin 25, useimmat kotoisin Pohjois-Amerikasta. Niin on myös toinen suvun kasvi, jota Suomesta saattaa löytää ainakin kasvihuoneista ja niiden läheisyydestä, salaatiksi viljeltävä salaattikleitonia, joka meillä tunnettaan myös nimellä talviportulakka. Tyypillinen piirre sille on kukinnon alla oleva, tyvestä yhteenkasvanut möyheä lehtipari, joka näyttää yhdeltä pyöreältä lehdeltä, jonka keskeltä kasvaa kukkavana.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt