Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho.
Korkeus
15–30 cm. Varsi koheneva, tyvestä puutunut. Kukattomat osat maanmyötäisiä.
Kukka
Teriö säteittäinen, kullankeltainen, n. 1,5–2 cm leveä; terälehtiä tav. 7 (harvoin 5–9), suippoja, 6–7 mm pitkiä. Verholehtiä tav. 7. Heteitä tav. 14. Emiö erilehtinen, emejä tav. 7. Kukinto huiskilomainen viuhko. Kukinto nuppuvaiheessa nuokkuva.
Lehdet
Varsien yläosissa, vastakkain, ruodittomia. Lapa tasasoukka, liereä, käyrä, otakärkinen, möyheä, kalju, sinivihreä.
Hedelmä
Monisiemeninen tuppilo, joita tav. 6 yhdessä.
Kasvupaikka
Kalliot, rinteet, kedot, joutomaat. Koristekasvi, melko usein villiytynyt.
Kukinta
Kesä–heinäkuu.
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävä.

Kalliomaksaruohon nimi ei ole erityisen kuvaava: melkein kaikki maksaruohothan kasvavat nimenomaan kallioilla. Kalliomaksaruoho ei sitä paitsi menesty monien sukulaistensa tavoin kaikkein kurjimmissa kallionraoissa, vaan vaatii vähän paksumman kasvualustan, mieluiten hiekka- tai moreenimaalla.

Kalliomaksaruoho kasvaa luonnonvaraisena jo Ruotsin länsirannikolla ja Itämeren suurilla saarilla. Suomessa laji havaittiin ensi kerran vasta vuonna 1881, hiljattain perustetun Maarianhaminan kaupungin pohjoispuolella. Kasvi saattaisi olla meikäläistä alkuperäiskasvillisuutta, mutta myöhäinen löytöajankohta kyllä viittaisi sen olevan ihmisen varta vasten meille tuoma. Saarimaakunnasta kasviharrastajat siirsivät kalliomaksaruohoa kotikonnuilleen ympäri Etelä-Suomea, missä kasvi yleensä viihtyi oikein hyvin, osoittaen jopa taipumusta levitä lähiluontoon. Nykyisin laji kasvaa mantereellakin kallioilla ja kuivilla rinteillä vakinaistuneena tulokkaana.

Kalliomaksaruohon nimellä liikkuu puutarhakaupassa useita eri kasveja. Tavallisimmin sekoitetaan kalliomaksaruoho ja peiponmaksaruoho (Petrosedum fosterianum, synonyymi Sedum fosterianum). Kalliomaksaruoho on peiponmaksaruohoa pystympi, tanakampi ja kukkii pari viikko myöhemmin. Talvehtivan peiponmaksaruohon versojen kärkeen jää pallomainen lehtisykerö, joka erottuu vielä pitkälle kasvukauteen. Kuolleet lehdet eivät varise lakastuttuaankaan, vaan jäävät versoon kiinni.

Luonnonlajeistamme kalliomaksaruoho muistuttaa yleisilmeeltään keltamaksaruohoa (Sedum acre), molemmat muodostavat tiheitä mattomaisia peitteitä kukattomine haaroineen ja keltalatvaisine kukintoineen. Kalliomaksaruohon kukinnot nousevat kuitenkin kaksi kertaa korkeammalle ja lehdilläkin on pituutta tuplasti. Kukinta-aikaan lajien erottaminen on muutenkin helppoa: keltamaksaruoholla on viisi terälehteä, kalliomaksaruoholla enemmän, yleensä seitsemän. Sama ero näkyy tuppilohedelmien määrässä, jotka sitä paitsi keltamaksaruoholla harittavat tähtimäisesti, kalliomaksaruoholla jököttävät pystyinä.

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt