Yleiskuvaus

Lähes kanahaukan kokoinen roteva jalohaukka. Lento jalohaukkamaista, voimakasta. Siivet leveät, jalohaukaksi pyöreähkökärkiset. Poski suttuinen verrattuna muuttohaukan tumman rajaamaan valkoiseen poskeen, viiksijuova epäselvä.
Koko

Pituus 53–63 cm, siipien kärkiväli 109–134 cm, paino 1,3–1,7 kg.
Pesä

Kallionjyrkänteellä vanhassa korpin tai piekanan pesässä. Tänä vuonna (2024) tunturihaukka pesi ensimmäistä kertaa sille suunniteltuun keinopesään. (Keinopesiä on viety maastoon aika ajoin vuodesta 2006.)
Pesiminen

Munii huhtikuun alkupuolella 3–5 munaa. Vain naaras hautoo. Haudonta-aika 29 vrk. Poikaset lentokykyisiä 35–42 vrk:ssa.
Esiintyminen

Pesimälintuna Tunturi-Lapissa. Suomen kannaksi arvioidaan 10–20 paria.
Muutto

Paikkalintu. Osa talvehtii pesimäseudulla, osa (nuoret yksilöt etupäässä) siirtyvät etelämmäksi; osa jopa Itämeren eteläpuolelle asti.
Ravinto

Linnut, mieluiten riekot ja kiirunat. Joskus myös pikkujyrsijät.
Ääni

Varoitus karhea ”kra-kra-kra…”.
Uhanalaisuus

Äärimmäisen uhanalainen, rauhoitettu.

Aikuinen tunturihaukka muistuttaa muuttohaukkaa, mutta on isompi, pyrstö on hieman pidempi ja siivet ovat tyveltä leveämmät. Lisäksi tunturihaukalla on hieman hitaammat siiveniskut kuin muuttohaukalla. Tunturihaukan selkäpuoli on selvästi kirjava, usein ruskehtava, vatsapuoli on täplikäs (ei selkeästi poikkijuovikas) ja viiksijuova on epäselvä, kun taas muuttohaukalla viiksijuova on korostuneen selvä. Yleisväritykseltään tunturihaukka on muuttohaukkaa vaaleampi. Nuori tunturihaukka on yläpuolelta ruskea ja sen viiksijuova on aikuiseen lintuun verrattuna selvempi. Tunturihaukan jalat ovat keltaiset (vanha lintu) tai kellanharmaat (nuori lintu), nokka on kellertävätyvisesti ja tummakärkisesti sinertävä, vahanahka keltainen (vanha lintu) tai sinivihreä (nuori lintu) ja silmän värikalvo on tumma (ruskea).

Tunturihaukka saalistaa muuttohaukan tapaan voimakkaalla syöksylennolla saaliin yläpuolelta. Haukkametsästäjien mukaan tunturihaukan syöksynopeus on suurempi kuin muuttohaukan. Tunturihaukka iskee lentävään saaliiseen niin kovalla voimalla, että saalis putoaa kuolleena maahan. Saalistaessaan tunturihaukka saattaa myös lekutella lyhytaikaisesti, mutta tavallisimmin se partioi saalistusmaitaan lentäen muutaman kymmenen metrin korkeudessa tai istuen jollakin näköalapaikalla liikkumattomana pitkiä aikoja.

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt