Yleiskuvaus

Isokokoinen, höyhenpuvulta valkoinen haikara, siipisulat mustat. Nokka suuri, punainen, kiilamainen.
Koko

Pituus 95–110 cm, siipien kärkiväli 183–217 cm, paino 2,3–4,4 kg.
Pesä

Pesii mielellään kulttuuriympäristössä katoilla, kirkontorneissa, puhelinpylväissä yms. Rakentaa suuren risupesän, joka on käytössä vuosia.
Pesiminen

Munii huhti–toukokuussa 1–7 munaa (keskimäärin 4). Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 33–34 vrk. Poikaset lentokykyisiä 58–64 vrk:ssa.
Esiintyminen

Avoimissa kulttuurimaisemissa, soistuneilla jokivarsilla, kosteikoilla ja tulvamailla. Pesi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2015. Tavataan säännöllisesti muuttoaikoina, erityisesti keväisin.
Muutto

Päivämuuttaja. Muuttaa trooppiseen Afrikkaan elo–syyskuussa, palaa huhtikuun loppupuolella–toukokuussa. Hyvillä muuttopaikoilla (Bospori, Gibraltar) nähdään suurin joukoin (suurimmissa parvissa ollut jopa 10.000 yksilöä).
Ravinto

Hyönteiset, sammakot, käärmeet, linnunpoikaset ja pikkunisäkkäät
Ääni

Yleensä äänetön, mutta linnut kalistelevat nokkaansa kuuluvasti puolisoiden kohdatessa.

Kattohaikara on hyvin kookas, pitkäjalkainen ja pitkäkaulainen haikaralintu (haikaralahkoon, Ciconiiformes kuuluva lintu, ei haikaraheimoon, Ardeidae). Kattohaikaran ruumis on kokonaan valkoinen. Siipisulat ovat mustat ja siipien etureunat (ylä- ja alapeitinhöyhenet) valkoiset (mustahaikaralla siipien ylä- ja alapeitinhöyhenet ovat mustat). Tikarimainen nokka ja koivet ovat punaiset, nuorella linnulla punaruskeat. Silmän värikalvo on ruskea. Kattohaikara astelee maassa hitaasti ja arvokkaasti ja lentäessään se pitää kaulaansa suorana.

Ensimmäinen kattohaikaran pesintä Suomessa tapahtui Kosken kunnassa 2015. Naapurimaassamme Virossa pesiviä kattohaikarapareja arvellaan olevan noin 5.000. Vanhin rengastettu kattohaikara (koiras) oli iältään yli 33 vuotta ja kasvatti kolme poikasta vielä 32-vuotiaana.

Stork

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt