Samannäköisiä lajeja

(jättiläis)silakka, pilkkusilli
Koko

25–40 cm, kookkaimmillaan yli 1 kg (Suomen ennätys 1,1 kg).
Ulkonäkö

Täpläsilli on hieman pienempi kuin lähisukulaisensa pilkkusilli, joka sekin on tavattu satunnaisesti rannikoiltamme. Täpläsillikin on kuitenkin yleensä kilohaileja ja silakoita kookkaampi. Vain jättiläissilakkaan ja tietysti pilkkusilliin sen saattaa sekoittaa, sillä täpläsillin ulkonäkö on tyypillisen sillimäinen. Kylkiviiva puuttuu selvästi. Vatsa on pyöreämpi kuin silakalla ja kilohaililla. Kiduskansi on uurteinen ja pyrstön tyvessä on isoja, lehtimäisiä suomuja. Silmää peittää vilkkuluomi. Näiden ominaisuuksien lisäksi ruumis on korkeampi kuin jättiläissilakalla. Täpläsillin ja pilkkusillin erottaa toisistaan ensimmäisen kiduskaaren siivilähampaiden lukumäärän perusteella. Pilkkusillillä niitä on enemmän, yli 60, tavallisimmin 80–130. Täpläsillillä siivilähampaita on yleensä alle 60.
Väritys

Selkä on sinivihreä, pään yläpuoli ruskea ja kiduskansissa voi olla kullanhohtoa. Yleensä hopeiset kyljet voivat olla myös osittain kullanhohtoiset, minkä lisäksi ruumis voi vielä välkehtiä sateenkaaren väreissä. Väritys on siis silakkaa kirjavampi. Nimensä laji saa kiduskannen takana olevasta 6–10 tumman täplän rivistä, joka tosin saattaa himmetä kalan kuoltua
Kutu

Lisääntymisalueillaan täpläsilli nousee jokiin kutemaan, mutta meillä sen ei tiedetä lisääntyneen.
Ravinto

Plankton.
Levinneisyys ja elinympäristö

Täpläsilli on meillä satunnainen harhailija, joka on tavattu vesiltämme kuitenkin useita kertoja, viimeisimmät havainnot Merikarvialta 2003, Helsingistä 2004, Paimionselältä 2006, Merikarvialta 2014 ja Helsingistä 2022.

Stamsild

Taksonomi

Orden

Familie

Slekt