Samannäköisiä lajeja

venäjänsampi
Koko

50–100 cm, kookkaimmillaan lähes 200 cm ja 10–20 kg. (Suurin Suomessa saatu tähtisampi painoi 1,8 kg.)
Ulkonäkö

Tähtisampi on sammeksi varsin hoikkaruumiinen. Sen silmiinpistävin ominaisuus on pitkä kapea ja varsin suora kuono. Kuonon alla rivissä olevat neljä viiksisäiettä ovat lähempänä suuta kuin kuonon kärkeä. Kyljessä rivissä on 30–40 pienehköä luukilpeä. Näiden ominaisuuksien avulla lajin erottaa toisesta merialueillamme viime vuosina esiintyneestä sampilajista, venäjänsammesta.
Väritys

Selkäpuoli on tumma, harmahtavan vihreä tai ruskea. Vatsapuoli on vaalea. Luukilpirivit ovat vaaleita.
Kutu

Nousee jokiin kutemaan. Venäjällä kutuaika on toukokuusta heinäkuuhun. Suomessa tähtisampi ei tiettävästi lisäänny luonnossa.
Ravinto

Pohjaeläimet ja kalat.
Levinneisyys ja elinympäristö

Tähtisampi on luonnonvarainen Mustassameressä, Kaspianmeressä ja Asovanmeressä sekä niihin laskevissa joissa. Venäläiset ovat kokeilleet lajin istuttamista Suomenlahteen. Tähtisampia on ehkä karannut myös viljelylaitoksista. 50–60 cm pituisia tähtisampia on saatu 1990-luvun lopulta lähtien useita yksilöitä etelä- ja lounaisrannikoltamme. Tähtisampi viettää päivät pohjalla, mutta nousee yöllä väliveteen saalistamaan.

Luonnonvaraista sampea (lajinimi nykyisin euroopansampi, Acipenser sturio) ei ole Suomen rannikolta saatu 1930-luvun jälkeen. Todennäköisimmät sampilajit, joita saattaa merialueillamme tätänykyä tavata, ovat tähtisampi ja venäjänsampi. Voi olla, että nekin häviävät, kun istutetut kalat ja laitoskarkulaiset aikanaan kuolevat. Sammet ovat kuitenkin pitkäikäisiä, joten häviäminen ottaa aikansa.

Stjernestør

Taksonomi

Orden

Familie

Slekt