Samannäköisiä lajeja
rantanuoliainen
Koko
10–15 cm. (Ennätyskala 18,7 cm.)
Ulkonäkö
Kivennuoliainen on pitkäruumiinen pieni pohjakala, jonka suun ympärillä on kuusi 3–5 mm viiksisäiettä. Pienet silmät ovat lähellä päälakea. Ruumiinmuoto on hieman pyöreämpi ja vatsan kohdalta pulleampi kuin samannäköisellä rantanuoliaisella, jonka ruumis on sivuilta litistyneempi. Kivennuoliaisen selkä- ja pyrstöevän kärjet ovat pyöreäkulmaiset mutta keskeltä aavistuksen verran koverat, kun ne rantanuoliaisella ovat selvästi pyöreäpäiset.
Väritys
Pohjaväriltään kellertävä yläpinta ja kyljet epämääräisen tummien läiskien ja kuvioinnin kirjomat. Epäselvä tumma pitkittäisjuova ulottuu silmästä kuonoon.
Kutu
Kutee touko–kesäkuussa kivipohjille.
Ravinto
Pienet pohjaeläimet.
Levinneisyys ja elinympäristö
Kivennuoliainen esiintyy koko maan makeissa vesissä Kemijoen alajuoksun korkeudelle asti. Laji välttää suolaista murtovettä, joten merialueilla sitä tapaa vain jokien täysin makeavetisillä suilla ja Suomenlahden itäisimmässä osassa itärajamme tuntumassa. Kivennuoliainen elää nimensä mukaisesti kivipohjilla hapekkaissa vesissä. Se etsii ruokaansa viiksisäikeillä tunnustellen, kiviä käännellen ja tonkien. Hapen puute ajaa sen pois rehevämmistä järvistä, mutta joissa se sietää rehevöitymistäkin paremman happitilanteen vuoksi.

Smerling