Kasvumuoto
1-vuotinen ruoho.
Korkeus
20–120 cm. Varsi tylppäsärmäinen, vihreä (var. stramonium) tai sinivioletti (var. tatula).
Kukka
Säteittäinen. Teriö valkoinen (var. stramonium) tai sinipunainen (var. tatula), yhdislehtinen, suppilomainen, pitkätorvinen, matalaan 5-liuskainen, 50–100 mm pitkä, laide poimuinen. Verhiö yhdislehtinen, lieriömäinen, särmikäs, 5-liuskainen, liuskat erikokoiset. Heteitä 5, ponnet kasvaneet kiinni teriön torveen. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukat yksittäin lehtihangoissa.
Lehdet
Kierteisesti, ruodillisia. Lehtilapa leveänpuikea, isohampainen, ohut.
Hedelmä
Pysty, munamainen, piikkinen, 35–70 mm pitkä kota, joka avautuu 4-liuskaisesti. Verhiön tyvi säilyy renkaana kodan alla.
Kasvupaikka
Satamat, lastauspaikat, joutomaat, kaatopaikat, puutarhat. Myös koristekasvi.
Kukinta
Heinä–lokakuu.

Koisokasveille tunnusomainen piirre ovat lukuisat useimmiten hyvin myrkylliset alkaloidit. Useilla on hyvin kouriintuntuvia fysiologisia vaikutuksia, joten on helppo ymmärtää, että monet niistä kuuluvat vanhimpiin lääke- ja taikakasveihin. Hullunruohojen suurin lajirikkaus on Amerikan trooppisissa ja subtrooppisissa osissa, mutta sukuun mahtuu myös yksi kosmopoliitti rikkaruoho, jota tavataan satunnaisesti Suomessakin aina napapiiriä myöten. Sen voi hyvällä onnella tavata satamassa, kaatopaikalla, joutomaalla tai jopa vanhana rohdoskasvina puutarhassa. Hulluruohosta on kaksi muunnosta, valkokukkainen valko-okahulluruoho (var. stramonium) ja siniviolettikukkainen ja -vartinen ruso-okahulluruoho (var. tatula).

Myrkkyominaisuuksiensa takia hulluruoho on saanut eri puolilla maailmaa pahankaikuisia nimiä. Amerikkalaiset kutsuvat sitä nimellä Jimson weed: Jimson on väännös nimestä Jamestown – tämä englantilaisten ensimmäinen etuvartioasema Pohjois-Amerikan mantereella poltettiin 1676 kapinassa, jossa kokkiorjat laittoivat hulluruohon versoja englantilaissotilaiden sopan höysteeksi, arvattavin seurauksin.

Hulluruohossa on lukuisia tropiinialkaloideja, samoja aineita kuin lukuisilla muillakin koisokasvien heimon suvuilla ja lajeilla. Koko kasvi on myrkyllinen, aivan erityisesti sen lehdet ja siemenet. Kasville on aikojen saatossa keksitty sekä hyviä, että arveluttavia käyttötarkoituksia. Lääketieteessä hulluruohon alkaloideilla hoidetaan mm. astmaa, lihaskouristuksia ja Parkinsonin tautia. Perimätiedon mukaan kasvista voi valmistaa myös myrkyn, joka viipyy elimistössä jopa vuosia ja tappaa uhrinsa vasta pitkän ajan kuluttua. Hulluruohouutteen on väitetty myös antavan rohkeutta ja vahvistavan potenssia, mutta omin päin näiden tietojen todenperäisyyttä ei missään nimessä pidä lähteä kokeilemaan.

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt