Yleiskuvaus
Muistuttaa keltavästäräkkiä. Kaksi leveää valkoista siipijuovaa. Selkä harmaa. Alapuolelta ja kurkusta puuttuu tumma kuviointi. Koiraan pää sitruunankeltainen.
Koko
Pituus 15,5–17 cm, paino 15–24 g.
Pesä
Tavallisesti mättään kupeessa. Rakennettu kuivista korsista. Vuorattu jouhilla, karvoilla ja muutamilla höyhenillä.
Pesiminen
Munii touko–kesäkuussa 4–7 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 14–15 vrk. Pesäpoikasaika 12–15 vrk.
Esiintyminen
Pesimälajina Pohjois-Venäjällä ja Siperiassa sekä Keski-Venäjältä Baltian eteläosiin. Kotiutunut Suomeen pesimälajiksi 1990-luvun lopulta alkaen. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 5–30 paria.
Muutto
Päivämuuttaja. Harvinaisuuden takia muutto huonosti tunnettu. Lintuja on tavattu huhtikuun lopulta loka– marraskuuhun. Talvehtii Aasiassa.
Ravinto
Selkärangattomat eläimet.
Ääni
Voimakas, kirkas, särähtävä ”tsriit”.
Uhanalaisuus
Erittäin uhanalainen, rauhoitettu.

Kesäpukuinen sitruunavästäräkkikoiras on päästä ja alapuolelta – lukuun ottamatta valkoista alaperää – sitruunankeltainen. Selkäpuoli on tummanharmaa mustahkoa niskaa ja etuselkää lukuun ottamatta. Naaraan päälaki ja posket ovat harmahtavat, rinta ja silmäkulmanjuova vaaleankeltaiset. Nuori sitruunavästäräkki on selkäpuolelta vaaleanharmaa ja alapuolelta keltainen väri puuttuu kokonaan. Yleisväritykseltään nuori lintu muistuttaa nuorta västäräkkiä, mutta siltä puuttuu kurkusta tumma rintakuvio. (Joskus nuorella sitruunavästäräkillä voi olla kurkun reunoilla täpliä.)

Sitruunavästäräkin pyrstö on musta lukuun ottamatta leveitä valkoisia reunoja. Kaikissa puvuissa hyvä lajituntomerkki on siipien valkoisen suuri määrä, mikä aiheutuu kahdesta valkoisesta siipijuovasta ja kyynärsulkien leveälti valkoisista reunoista. Sitruunavästäräkin koivet ovat tummanruskeat, nokka on musta ja silmän värikalvo tummanruskea.

Sitronerle

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt