Aiempi nimi (nykyisin eri laji)
Tummavirnaperhonen (Leptidea reali). Ei tavata Suomessa.
Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 36–44 mm.
Siipien yläpinta
Valkoinen, etusiipien kärki harmaa tai musta.
Siipien alapinta
Vaaleankeltaista, -vihreää ja -harmaata laikkuina.
Elinympäristö
Metsänreunat ja aukiot.
Lentoaika
Toukokuun alkupuolelta kesäkuun loppuun.
Talvehtimismuoto
Kotelo.
Toukan ravintokasvi
Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis), hiirenvirna (Vicia cracca), aitovirna (V. sepium) ja myös muut hernekasvit (Fabaceae).

Tummavirnaperhonen todettiin omaksi lajikseen (erotuksena virnaperhosesta) 1980-luvulla. 2010-luvulla tultiin johtopäätökseen, että kyseessä onkin peltovirnaperhonen, eikä tummavirnaperhosta Suomessa tavata lainkaan, vaan se on lounais-eurooppalainen laji. Peltovirnaperhonen sen sijaan saattaa olla maassamme oletettua yleisempi. Varmoja havaintoja on Ahvenanmaalta, Uudeltamaalta ja Etelä-Savosta.

Virnaperhosten tapaan peltovirnaperhoset lepäävät aina siivet vastakkain, mistä syystä siipien yläpintaa on vaikea tutkia. Pitkänomaiset ja pyöreäkärkiset siivet sekä lepattava lentotapa ovat molemmille virnaperhoslajeille tyypillisiä ominaisuuksia. Lajeja onkin erittäin vaikeaa varmuudella erottaa toisistaan. Peltovirnaperhosen etusiiven kärjen täplä on hiukan tummempi ja työntyy siiven etureunassa tyveä kohti (virnaperhosella kärkeä kohti).

→ Peltovirnaperhosen levinneisyystietoa (GBIF)

Enghvitvinge

Taksonomi

Orden

Familie

Slekt