Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho. Puoliloinen.
Korkeus
10–30 cm. Varsi haaraton, tumman sinipunainen, karvainen.
Kukka
Teriö vastakohtainen, 15–20 mm pitkä, tumman sinipunainen (harvoin vaalean keltainen), yhdislehtinen, 2-huulinen, pitkätorvinen. Verhiö 4-liuskainen. Heteitä 4. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukat yksittäin tukilehtien hangassa.
Lehdet
Vastakkain, ruodittomia. Lapa puikean soikea, nyhälaitainen, tummanvihreä, yläosan tukilehdet tumman sinipunaisia, harvoin vihreitä.
Hedelmä
Soikea, tummanruskea, 10 mm pitkä, 2-liuskaisesti avautuva kota.
Kasvupaikka
Kosteat tunturiniityt, puronvarret, rantasoistumat, koskien rannat, letot, lettokorvet.
Kukinta
Kesä–heinäkuu.

Punakko kantaa preussilaisen luonnontutkija J. Bartschin muistoa tieteellisessä nimessään. Bartsch lähti Linnén suosituksesta nykyiseen Surinameen lääkäriksi ja menehtyi matkallaan tropiikissa. Suuri kasvitieteilijä halusi kunnioittaa nuorena kuollutta ystäväänsä nimeämällä tummanpuhuvan kasvin tämän mukaan. Punakon surumielisen väritykseen on kuitenkin hyvä syynsä: kasvi torjuu liiallisen UV-säteilyn haitallisia vaikutuksia punertavilla suojapigmenteillä. Parhaimmillaan avoimilla ja valoisilla paikoilla kasvavasta tumman sinipunaisesta kasvista saa hakemalla hakea vihreitä sävyjä.

Punakon levinneisyyden painopiste on Lapissa. Pohjoisten kasvupaikkojensa alkuperäisiä asukkaita lajin sinipunainen olemus on innoittanut saamenkielisiin nimiin gádderuosta, ’rantaruoste’ ja jaegge áhput, ’suomustakasvi’. Usein kasvupaikat ovatkin kosteahkoja, mutta kyllä punakon saattaa löytää tunturikankailtakin. Jokivarsille se on levittäytynyt syvälle metsävyöhykkeeseen. Kuusamossa laji on ohutturpeisten ja usein runsaskalkkisten rinnelettojen ja lettokorpien laji.

Svarttopp

Taksonomi

Orden

Familie

Tribus

Slekt