Kasvumuoto ja korkeus

Pystyhaarainen pensas. 0,5–1 m.
Kukka

Teriö puuttuu. Teriönkaltainen verhiö säteittäinen–kellomainen, verholehdet tyveltä yhteenkasvaneet. Verhiö 4-liuskainen, noin 10 mm halkaisijaltaan, vaaleanpunainen tai sinipunainen, harvoin valkoinen. Heteitä 8 (4 pitkää, 4 lyhyttä), yhteenkasvaneet kehän torveen, emiö näennäisesti 1-, todellisuudessa 2-lukuinen. Kukat perättömiä. Kukinnot 2–4 kukan ryhminä edellisen vuoden kasvaimien lehtiarpien hangoissa.
Lehdet

Kierteisesti. Ruodittomia–lyhytruotisia, tiheästi varsien latvassa. Lapa kapean vastapuikea–suipohko, ehytlaitainen, alta vaaleansinivihreä.
Silmut

Keskittyneet oksien kärkiin, munanmuotoisia, ruskeita. Silmusuomujen reunat karvaisia.
Hedelmä

Kiiltävän punainen, joskus keltainen (var. alba), 1-siemeninen luumarja.
Kasvupaikka

Lehtomaiset kangasmetsät, lehdot, lehtokorvet. Joskus koristekasvi. Kalkinsuosija.
Kukinta

(Maalis–)huhti–toukokuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista. (Saattaa kukkia jo myöhäissyksyllä tai alkutalvella.)
Uhanalaisuus

Rauhoittettu Ahvenanmaalla.

Näsiän suvussa on noin 50 lajia Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta. Euroopan lajistossa on myös useita endeemisiä eli kotoperäisiä lajeja.

Myös riidenmarjaksi kutsuttu näsiä on pystyhaarainen, kasvupaikkansa suhteen melko vaatelias pensas. Se kukkii hyvin aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Kukat ovat hyväntuoksuisia. Vuosikasvaimet ovat tiheälehtisiä. Myös koristepensaana käytettävä näsiä on erittäin myrkyllinen. Näsiästä voi tavata myös valkokukkaisen muunnoksen (var. alba). Sen hedelmät (luumarjat) ovat yleensä keltaisia. Näsiä on lehtokuusaman (Lonicera xylosteum) tapaan tuoreiden ja kuivien lehtojen indikaattorilaji.

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt