Alalajit

Rantaukontatar (ssp. lapathifolia)
Rikkaukontatar (peltoukontatar, ssp. pallida)
Kasvumuoto

Yksivuotinen ruoho.
Korkeus

10–80 cm.
Kukka

Säteittäinen–kellomainen, n. 1,5 mm pitkä (kasvaa hedelmän kypsyessä). Kellertävä tai vaaleanpunainen kehä koostuu viidestä tyveltä puoleenväliin asti yhdistyneestä lehdestä. Kukkaperä ja kehä keltanystyisiä. Emiö muodostuu kahdesta yhteenkasvaneesta lehdestä. Vain tyveltä hieman yhdistyneitä vartaloita tavallisesti 2. Heteitä 6. Kukinto runsaskukkainen, tiheä tähkä.
Lehdet

Kierteisesti, ruodillisia, kaljuja tai alta tiheään karvaisia. Lehtilapa kapeanpuikea–suikea, tylppä tai terävä, ehytlaitainen, usein keskeltä tummatäpläinen. Korvakkeet yhtyneet vartta ympäröiväksi tupeksi, joka on väljä ja reunoilta kalju tai hyvin lyhytkarvainen.
Hedelmä

Ruskea–musta, kiiltävä, kolmisärmäinen, pyöreähkö ja litistynyt pähkylä, joka on noin kehän pituinen.
Kasvupaikka

Rannat, viljelykset, joutomaat, puutarhat, kaatopaikat ja tienvarret.
Kukinta

Heinä–syyskuu.

Ukontatar on monimuotoinen vanhan ihmiskulttuurin seuralaiskasvi. Se on kasvupaikkansa suhteen vaatimaton mutta suosii kuitenkin typekästä maaperää. Laji on viljelysmailla kiusallinen rikkakasvi, jonka siemenet pysyvät itämiskykyisinä vuosikymmeniä ja voivat vahingoittumattomina kulkea karjan ruuansulatuskanavan läpi.

Ukontattaresta meillä tunnetaan kaksi alalajia, punertavavartinen ja yleensä punakukkainen rantaukontatar (ssp. lapathifolia) sekä yleisempi rikkaukontatar (ssp. pallida), jonka kukat ovat useimmiten vihertävänvalkoisia. Ukontattaren näköislaji on melko harvinainen hanhentatar (P. maculosa), jolla lehdet ukontattaren tapaan ovat yleensä keskeltä tummatäpläisiä. Hanhentattaren korvaketupen laita on pitkäkarvainen. Ukontattarella lehtien alapinta ja tähkäperät ovat nystyisiä, hanhentattarella ei.

Ukontatar on lähdeteoksesta riippuen nautakarjalle myrkyllinen, mutta sitä on käytetty myös lääkekasvina mm. ripuliin, reumatismiin, kihtiin ja keltatautiin.

Hønsegras

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt