Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho. Monirönsyinen, usein kasvustoja muodostava.
Korkeus

15–30 cm. Varsi pysty, yleensä lähes haaraton, 4-särmäinen, sileä, nivelkohdista karvainen.
Kukka

Teriö matalan suppilomainen, valkoinen, 4–6 mm leveä, yhdislehtinen, 4-liuskainen. Verhiö puuttuu. Heteitä 4. Emiö tyvestä yhdislehtinen, 2-vartaloinen. Kukinto latvaviuhko.
Lehdet

Säteittäisesti, kiehkuroissa 6–8 lehteä; ruodittomia. Lapa suikea–leveänsoikea, tylppä- tai teräväkärkinen, kärjessä selvä ota, yläpinnalta lähes kalju, alapinnalta ja reunoilta hieman karvainen, ehytlaitainen.
Hedelmä

Lähes pyöreä, 2–3 mm leveä, koukkukarvainen lohkohedelmä.
Kasvupaikka

Kivikkoiset lehdot, purolaaksot, lähteiköt.
Kukinta

Touko–kesäkuu.
Uhanalaisuus

Silmälläpidettävä, rauhoitettu Ahvenanmaalla.

Useimmilla tulee mataroista ensimmäisenä mieleen aurinkoisten niittyjen ja piennarten paimen- ja keltamatarakasvustot. Matarat kasvavat kuitenkin hyvin monenlaisilla kasvupaikoilla. Tuoksumatara esimerkiksi viihtyy korkeintaan puolivarjossa ja kaihtaa avoimia paikkoja. Laji kukkii touko–kesäkuussa, ennen kuin puiden lehdet kasvavat täyteen mittaansa ja kasvupaikka hämärtyy liiaksi.

Tuoksumatara on Keski-Euroopassa pyökkimetsien tyyppilaji, meillä se kasvaa levinneisyytensä pohjoisrajalla. Pohjoisimmat kasvupaikat maassamme ovat lähteiköissä, joiden tasainen pienilmasto suojaa kasvia ankaralta talvelta. Lounais-Suomen rannikolla ja saaristossa tuoksumatara viihtyy myös kuivemmissa, runsasravinteisissa lehdoissa.

Tuoreena tuoksumatara tuoksuu vain heikosti, vasta kuivahtaneeseen yrttiin tulee sille tyypillinen voimakas kumariinin tuoksu. Tuoksumataraa on käytetty mitä mielikuvituksellisimmissa kohteissa, niin liinavaatekaappien hajusteena kuin juomien mausteenakin. Keski-Euroopassa suositut Maitrank- ja Maiwein-nimiset juomat ovat tuoksumataralla maustettuja viinejä. Tämänkin yrttijuoman kohdalla kannattaa pitäytyä kohtuudessa, sillä juoman kumariinipitoisuus saattaa aiheuttaa kaamean kankkusen. Ennen nykyaikaisia nikotiinivalmisteita tupakanpolton lopettajat polttivat tuoksumatarasta, leskenlehdestä ja mintusta tehtyä korviketta helpottaakseen oloaan. Keski-Euroopassa tuoksumatara on myös suosittu puutarhakasvi puiden ja pensaiden alla (kuten Helsingissäkin rodopuistossa – kuva 10).

Lehtomatara

Galium triflorum

Tuoksumataran voi erottaa hieman yleisemmästä lehtomatarasta muun muassa jälkimmäisen rennon kasvutavan ja pienen, yleensä kolmikukkaisen, lehtihankaisen kukinnon perusteella. Lisäksi kukat ovat lehtomataralla pienempiä (halkaisija 2–3 mm, tuoksumataralla 4–6 mm). Lisäerona vielä lehtikiehkura – lehtomatarallä kiehkurassa yleensä 6 lehteä, tuoksumataralla useimmin 8. Molempien lehdet lyhytotaisia. Tuoksumatara on aikaisempi kukkija, lehtomatara kukkii heinä–elokuussa.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt