Kasvumuoto
1-vuotinen ruoho.
Korkeus
15–40 cm. Varsi usein tyvestä haarainen, harvaan karvainen. Maitiaisnesteinen.
Kukka
Vihertävänkeltainen ”valekukka” muodostuu maljamaisen suojuksen keskellä sijaitsevasta kehättömästä emikukasta ja sitä ympäröivistä 1-heteisistä hedekukista. Suojuksen ulkoreunan mesiäislevyt soikean pyöreähköjä, vihreitä, sarvettomia. Kukinnon tukilehdet vastapuikeita, varsilehtien kaltaisia. Emiö yhdislehtinen, 3-luottinen. Kukinto 5-haarainen kerrannaissarja, haarat ensin 3-, sitten 2-haaraiset.
Lehdet
Kierteisesti, alimmat vastakkain, lähes ruodittomia. Lapa vastapuikea, tylppä- tai lanttokärkinen, kärjestä hienosahainen, kellanvihreä.
Hedelmä
Noin 3 mm pitkä, 3-lokeroinen, sileä, kalju kota. Lokerot siipipalteettomia.
Kasvupaikka
Puutarhat, kasvimaat, pellot, maakasat, joutomaat.
Kukinta
Heinä–syyskuu.

Tyräkkien suku on yksi suurimmista putkilokasvien joukossa ja sen edustajia löytyy aivan kylmimpiä osia lukuun ottamatta kaikkialta maailmasta. Sukuun kuuluu mitä moninaisimpia kasveja yksivuotisista ruohoista suuriin puihin. Tyräkkien kukinto on pitkälle erikoistunut luonnon arkkitehtuurin eriskummallisuus.

Viisisädetyräkki on vähälukuisista tyräkkilajeistamme yleisimpiä. Nykyinen nimi viittaa sen viisisäteiseen latvakukintoon – aikaisemmin se tunnettiin kansankielessä nimellä savipuolen ruoho. Savipuoli on vanha suomenkielinen sana, joka tarkoittaa loissienten aiheuttamaa kuivaa, hilseilevää ihottumaa, jota viisisädetyräkin maitiaisnesteellä paranneltiin. Viisisädetyräkin maitiaisneste on sukulaistensa tavoin huomattavan myrkyllistä, joten lajin rohdosvaikutusten omatoimiset kokeilut on parasta unohtaa. Jos kasvia tarkkailee pitkään, tulee varmaan kiinnittäneeksi huomiota sen tapaan kääntää kauniit kukkalatvansa kohti aurinkoa. Saman lienee huomannut myös lajin kuvannut kasvitieteilijä: viisisädetyräkin tieteellisen nimen helioscopia alkuperä on muinaiskreikan sanoissa, helios, ’aurinko’ ja skopein, ’katsella’, siis auringonkatsoja!

Todennäköisimmin viisisädetyräkin pääsee näkemään hyvillä peltomailla tai puutarhoista, esiintyminen on jonkin verran sidoksissa vanhaan asutukseen. Samoilla alueilla viisisädetyräkin kanssa saattaa esiintyä myös kolmisädetyräkkiä (E. peplus). Sen kukinto on kolmihaarainen ja lehtilavat täysin ehytlaitaisia.

Åkervortemelk

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt