Kasvumuoto ja korkeus
Kaksikotinen, piikikäs pensas tai viljeltynä puu. 0,5–3 m.
Kukka
Pieni (halkaisija n. 3 mm), teriötön. Hede- ja emikukat eri kasveissa. Hedekukassa kaksi ruskehtavaa verholehteä, hedekukinto ennen lehtien puhkeamista avautuva norkko. Emikukassa 2-liuskainen verhiö, pieni emikukinto lehtihankainen. Heteitä 4, emiö 1-lukuinen. Tuulipölytteinen.
Lehdet
Lyhytruotisia tai lähes ruodittomia, kierteisesti. Lapa ehyt, 1–5 cm pitkä, tasasoukka, päältä vihertävän harmaa, alta hopeanhohtoinen, harmaiden tai ruosteenruskeiden kilpimäisten tähtikarvojen peittämä.
Silmut
Epäsäännöllisen pyöreitä, muhkuraisia, kiiltävän ruskeita.
Hedelmä
Ohutkuorinen, keltaoranssi, mehukas luumarjamainen pohjushedelmä, halkaisjaltaan noin 1 cm. Siemen tummanruskea, kiiltävä.
Kasvupaikka
Hiekkaiset merenrannat. Myös koristepensas ja marjapuu.
Kukinta
Touko–kesäkuu. Kukkii ennen lehtimistä.

Tyrni on oraoksainen, tiheitä pensaikkoja muodostava pensas, joka lisääntyy kasvullisesti tehokkaasti vaakasuorien juurten ja juurivesojen avulla. Se on kaksikotinen ja tuulipölytteinen. Suomessa tyrni kasvaa Ahvenanmaalla sekä Pohjanlahden merenkohoamisrannikoilla. Keski-Euroopan vuoristoissa se on jokilaaksojen pensas ja Aasiassa arokasvi.

Tyrni on tyypillinen pioneerilaji, joka levisi Suomeen heti jääkauden jälkeen, peräytyvää mannerjäätä seuraten. Se kasvoi myös sisämaassa, mutta metsittymisen edistyessä se joutui huonona kilpailijana väistymään rannikoille. Tyrni on ehdoton valokasvi. Lisäksi se pystyy leppien lailla sitomaan ilmakehän typpeä.

Tyrnin hyvin C-vitamiinipitoiset marjat ovat arvokkaita, mutta hankalia poimia piikkisistä pensaista. Luonnonvaraisista pensaista oksien katkominen marjoja kerättäessä ei ole suotavaa. Tyrni on Satakunnan maakuntakasvi.

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt